Mitä jokaisen tulisi tietää kehitysyhteistyöstä ja demokratian merkityksestä kehitykselle? Kokosimme uusille kansanedustajille 10 faktan tietoiskun. Demokratian tukeminen on ihmisoikeuksien, tasa-arvon, rauhan ja kehityksen tukemista!
1. Kehitysyhteistyön tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Vuonna 1990 köyhyydessä eli 36 prosenttia maailman väestöstä ja vuonna 2010 enää 18 prosenttia. Kun otetaan huomioon ainoastaan kehittyvät maat pois lukien Kiina – ovat vastaavat luvut 41 ja 26 prosenttia.
2. Vuonna 2014 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 1 102,6 miljoonaa euroa eli 202 euroa asukasta kohden. Suomi on myös itse hyötynyt kehitysyhteistyöstä: 1940–50 -luvuilla UNICEF antoi ruoka-apua 100 000 suomalaiselle lapselle. Suomi nosti viimeisen kehityslainansa vuonna 1975.
3. Humanitaarinen työ pelastaa ihmishenkiä ja lievittää inhimillistä hätää konflikti- ja katastrofialueilla. Kriisien jälkeen ihmiset tarvitsevat pitkäjänteistä tukea elinolosuhteidensa parantamiseksi – siksi siirrytään asteittain kehitysyhteistyöhön.
4. Suomen kehitysyhteistyön painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Apua keskitetään pitkäaikaisiin kumppanimaihin rahoituksen ja työn pirstaloitumisen vähentämiseksi. Samoista syistä Suomi ohjaa osan varoistaan EU:n, YK:n ja muiden hallitusten välisten toimijoiden kautta.
5. Kehitysyhteistyön lähtökohtana tulee olla kumppanimaiden kansalaisten ja heidän demokraattisesti valittujen edustajien vastuu maidensa kehityksestä. Demokratiassa vastuunkantajia ovat poliittiset puolueet. Huonosti toimiva poliittinen järjestelmä tuottaa huonoja päätöksiä. Demokratian tukemiseen käytetään vain noin 6 prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista – sekin laveasti laskettuna.
6. Eduskuntapuolueet osallistuvat demokratiatukeen muun muassa niiden yhteistyöjärjestö Demon kautta. Demo toteuttaa suomalaisten ja kehittyvien demokratioiden poliittisten liikkeiden välisiä yhteistyöhankkeita, jotka tähtäävät tasa-arvoisen ja moniäänisen demokratian lujittamiseen.
7. Demokratia edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, mutta sillä on myös yhteys taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi elinajanodote on köyhissä demokratioissa 9 vuotta pidempi kuin köyhissä autokratioissa, kansalaisilla on 40 prosenttia parempi mahdollisuus päästä toisen asteen koulutukseen, lapsikuolemien määrä on 20 prosenttia pienempi ja maataloustuotot ovat 25 prosenttia korkeampia.
8. Toimiva monipuoluedemokratia on konfliktinhallintajärjestelmä, jossa jokaisen kansalaisen ääni on edustettuna ja erimielisyyksiä hallitaan puoluepolitiikan keinoin. UNDP:n (2012) mukaan nälänhädät Afrikassa olisivat olleet estettävissä poliittisin keinoin. 87 suurinta pakolaiskriisiä vuosina 1985–2004 saivat alkunsa autokraattisista maista.
9. Demokratialla on kansallisten rajojen ulkopuolelle ulottuva vaikutus. Todelliset demokratiat eivät sodi keskenään. Demokratian edistäminen on kansainvälistä vakautta tukeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta: se estää eriarvoistumista, radikalisoitumista ja siten sotia, terrorismia ja pakolaisuutta.
10. Demokratiaa ei voi viedä, mutta sitä tulee tukea. Demokratiakehitys ei ole suoraviivaista, ja demokratian tukemiseen, kuten muuhunkin kehitysyhteistyöhön, liittyy riskejä ja epävarmuutta. Pitkäjänteiseen vertaistukeen perustuvalla demokratiatuella voidaan todellisia demokratiapyrkimyksiä kuitenkin tukea.
Lähteet UNDP, International IDEA, Ulkoasiainministeriö