Jutta Urpilainen

Jutta Urpilainen: Nuoret keskiöön globalisaation seuraavassa vaiheessa

Jutta Urpilainen | Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Euroopassa enää 55 prosenttia väestöstä pitää globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana. Mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa, on globalisaation kielteisiä vaikutuksia torjuttava aktiivisesti.

Demokratia vallan välineenä

Simon Elo | Suomen juhliessa satavuotista taivaltaan on hyvä muistella itsenäisyytemme aikaa edeltäviä vuosia. Vuonna 1906 Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Osana uudistusta naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa.
Silvia Modig

Politiikkakoulu luo pohjaa moniarvoiselle ja moniääniselle yhteiskunnalle Myanmarissa

Silvia Modig | Sain kunnian osallistua Demon politiikkakouluun Myanmarissa yhtenä kouluttajista. Viikonlopun aikana opiskelijat saivat kattavan paketin siitä, miten kirjoittaa puheita, miten käyttää retoriikkaa hyväkseen ja miten esiintyä.

Demokratia ja populismin ongelma

Katri Kulmuni | On mielenkiintoista pohtia, missä määrin poliittisen järjestelmän rakenteet antavat tilaa populismille. Kuten Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa nähtiin, on helppoa keskittyä vastapuolen heikkouksien ja virheiden toisteluun, kun vastustajia on vain yksi.

Utbildning nyckel till demokrati

Sandra Grindgärds | De är demokratiskt valda genom öppna och fria val, så har vi ens rätt att kritisera? Men hur kan det vara så att alla dessa maktgalna män blir omvalda om och om igen, eller att samma parti sitter på makten val efter val? Hur mår riktigt demokratin på den här kontinenten?

Huonoja päätöksiä hyvällä omallatunnolla?

Antero Laukkanen | Globaali vastuu on merkittävä osa demokratiaa. Yhdenkään maan itsenäisyyden ja kehittyneen sivistyksen ei tulisi olla vain oman maan edun huomioimista, ei edes vaikeina aikoina. Nykyhallituksen ottama suunta globaalissa vastuunkannossa herättää kysymyksiä niin kotimaassa, kuin laajemminkin.
Silvia Modig

Kehitysyhteistyö on suomalaisten etu

Silvia Modig | Sipilän hallitus on tehnyt historiallisen suuret leikkaukset kehitysyhteistyöhön, 330 miljoonaa euroa. Suomen uusi linja on herättänyt hämmennystä kansainvälisissä kokouksissa. Ulkomaalaiset kollegat ovat ihmetelleet, että eikö Suomi enää olekaan sitoutunut yhteiseen YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Susanna Huovinen

Maailman kriisit vaativat pitkäjänteistä työtä

Susanna Huovinen | Me demarit toivoimme, että hallitus olisi kehysriihessään arvioinut uudestaan mittavia YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen leikkauksia, ja palauttanut osan resursseista järjestöille. Jouduimme pettymään rankasti, sillä hallitus päättikin uusista lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön.
Veera Ruoho

Koherenttia kehityspolitiikkaa ja kokonaisvaltaista kriisinhallintaa

Veera Ruoho | Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta on eduskunnassa valiokunnissa lausuntokierroksella. Näin myös meillä ulkoasianvaliokunnassa. Selontekoa on kiitelty muun muassa siitä, kuinka se on johdonmukainen kestävän kehityksen agenda 2030:n ja myös Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
Siren Saara-Sofia

Demokratialla rakennetaan rauhaa

Saara-Sofia Sirén | Eduskunta käsitteli viime viikolla valtioneuvoston kehityspoliittista selontekoa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ministeri tuo kehityspolitiikkaa koskevat linjaukset etupainotteisesti eduskunnan keskusteltavaksi, heti kauden alussa.