Hyppää sisältöön

UM ja Taloustutkimus: Demokratiatuen arvostus nousussa

Suomalaiset näkevät demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen entistä tärkeämpänä osana kehitysyhteistyötä. Myös myönteinen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön nousi edellisvuodesta.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella kesäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä kannattavien suomalaisten määrä nousi 16 prosentista 23 prosenttiin, ja kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä piti vastaajista 31 prosenttia, kun vuonna 2010 kyseinen osuus oli 27 prosenttia.

Kehitysyhteistyön motiiveista kysyttäessä ylitse muiden nousi rikkaiden maiden velvollisuus kehitysmaiden auttamisesta. Tämän moraalisen syyn suosio vastauksissa laski kuitenkin useiden konkreettisimpien syiden taas kasvattaessa merkitystään. Vastausvaihtoehdon “kehitysyhteistyö edistää demokratiakehitystä” suosio lähes kaksinkertaistui. Demokratiakehityksen ohella varsinkin laittoman siirtolaisuuden ehkäisy kehitysmaiden elinoloja parantamalla sai tänä vuonna selkeästi enemmän kannatusta kuin aikaisemmin.

Kehitysministeri Heidi Hautala on tyytyväinen tutkimustuloksiin ja mainitsee erityisesti iloitsevansa siitä, että suomalaiset näkevät demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen entistä tärkeämpänä kehitysyhteistyön motiivina. Suomella on vastaajien mukaan myös annettavaa demokratiatyössä, ja 15 prosenttia vastaajista suuntaisikin kehitysponnistuksia ennen kaikkea demokratian ja hyvän hallinnon tukemiseen. Peräti puolet vastaajista näkee kehitysyhteistyön perillemenon ongelmana juuri autettavien alueiden heikon hallinnon.

Yleisesti tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että kehitysyhteistyöhön ja sen tavoitteisiin uskotaan, mutta kehitysyhteistyö ei itsessään vastaajien mukaan riitä parantamaan kehitysmaiden tilannetta. Suomalaiset tukevat myös 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden osoittamista kehitysyhteistyöhön. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viimeaikaisilla tapahtumilla lienee ollut vaikutusta siihen, että vastaajat korostivat demokratian ja ihmisoikeuksien merkitystä kehitysavussa. Jää nähtäväksi kuinka tämä muutos tulee näkymään Suomen kehityspolitiikassa, ja nouseeko demokratia- ja ihmisoikeustyö köyhyyden poistamisen rinnalle tulevassa kehityspoliittisessa ohjelmassa.

Linkit:

Uutinen Ulkoministeriön verkossa

Tutkimusraportti (.doc)

Jaa somessa:

Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirjeemme

Saat sähköpostiisi kootusti Demo Finlandin uusimmat uutiset kuusi kertaa vuodessa. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.