Kiinaan positiivisesti suhtautuvien ihmisten määrä ylitti tänä vuonna Yhdysvaltoihin positiivisesti suhtautuvien määrän useimmissa tutkituissa maissa ensimmäistä kertaa, kertoi heinäkuussa julkaistu Pew Research Centerin tutkimus. Myös elokuussa julkaistu Afrobarometri näyttää, että afrikkalaisten vastaajien näkemykset Yhdysvalloista ovat viidessä vuodessa muuttuneet negatiivisemmiksi samalla, kun Kiina on pitänyt suosionsa ennallaan. Tämä näkyy selvityksessä siitä huolimatta, että valtaosa tutkimuksen aineistosta kerättiin ennen kuin presidentti Donald Trump aloitti toisen kautensa.
Kiinan vaikutuksen omassa maassaan positiivisena näkee 62 % vastaajista tutkituissa 38:ssa Afrikan valtiossa ja negatiivisena 17 %. Yhdysvaltojen vaikutuksen positiiviseksi arvioi 52 % ja negatiiviseksi 20 % vastaajista. EU:lla ei tosin mennyt paremmin: sen luvut ovat 50 % ja 17 %, ja niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa, on EU:n kohdalla korkeampi.
Myös afrikkalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitkä ulkovallat kohtelevat heitä reilusti ja tukevat maiden omia intressejä.
Afrobarometristä selviää toisaalta myös, että afrikkalaiset vastaajat eivät halua valita puolta suurvaltojen välillä. Asenteet eri suurvaltoja kohtaan ovat linkittyneitä toisiinsa niin, että positiivisesti Kiinaan suhtautuvat näkevät todennäköisemmin myös Yhdysvallat myönteisessä valossa. Vähemmän yllättäen myös afrikkalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitkä ulkovallat kohtelevat heitä reilusti, tuovat heille hyötyä ja tukevat maiden omia intressejä.
Kiinan kulttuurinen ja poliittinen pehmeän vallan käyttö
Autoritaarinen Kiina erottautuu suosituimpana eri tutkimuksissa. Mitä tästä pitäisi ajatella? Council on Foreign Relationsin asiantuntija Yanzhong Huang kirjoittaa Kiinan viimein onnistuneen pehmeän vallan käytössä, kun länsimaissa on trendannut Chinamaxxing-ilmiö, jossa kiinalaista elämäntapaa ja siihen liittyviä tuotteita ihannoidaan. Toisaalta Kiinan esimerkki talouskasvun ja teknologisen johtajuuden saavuttamisesta kiinnostaa, ja Yhdysvaltojen polttaessa siltoja perinteisiin kumppaneihinsa Kiina on alkanut näyttää ”järkevältä aikuiselta” ja luotettavalta kauppakumppanilta myös eurooppalaisten hallitusten silmissä.
Demo Finlandin ja European Democracy Hubin alkuvuodesta 2026 julkaistu raportti kertoo, että hyvin tunnettujen infrastruktuurihankkeiden ohessa Kiina käyttää valtavasti resursseja esimerkiksi puolueyhteistyöhön ja median tukemiseen globaalissa etelässä. Nämä ovat perinteisesti olleet EU:n vahvuusalueita, mutta EU taas on siirtämässä painopistettä kehitysyhteistyössään infrastruktuurin kehittämiseen ja vähentämässä tukea demokratialle ja kansalaisyhteiskunnan sektoreille.
Kiinan ensisijainen tavoite on kasvattaa sille myötämielisten maiden joukkoa, mutta siinä samalla se normalisoi autokratiaa valtiomuotona.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio kertoi elokuussa Uuden Jutun haastattelussa, ettei Kiina aktiivisesti pyri muuttamaan yhteiskuntajärjestelmiä muissa maissa. Demo Finlandin ja European Democracy Hubin raportti painottaa, että sen vaikutus voi siitä huolimatta olla demokratialle negatiivinen ja autoritaarista kehitystä vauhdittava. Kiinan ensisijainen tavoite on kasvattaa sille myötämielisten maiden joukkoa, mutta siinä samalla se normalisoi autokratiaa valtiomuotona. Se pyrkii myös muokkaamaan käsitystä kansainvälisestä järjestelmästä esimerkiksi puhumalla kansakuntien ja kulttuurien moninaisuudesta vaihtoehtona ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen universaaliudelle.
Kiinan yhteistyö afrikkalaisten puolueiden kanssa ulottuu korkean tason tapaamisista Kiinaan järjestettäviin opintomatkoihin sekä Afrikassa sijaitsevien puoluekoulujen rahoittamiseen. Vielä 2000-luvun alussa Kiina puhui vastavuoroisesta oppimisesta, mutta vuodesta 2014 alkaen se on lähinnä raportoinut kumppanien olevan kiinnostuneita oppimaan Kiinan omista toimintatavoista.
Kiinalla on Afrikassa hyvä brändi Yhdysvaltoihin ja EU:hun verrattuna.
Kiina sortaa omia kansalaisiaan, toteuttaa velkariippuvuuteen johtavia infrahankkeita globaalissa etelässä ja vie maailmalle autokraattien tarpeisiin sopivaa valvontateknologiaa. Silti Kiinalla on Afrikassa hyvä brändi Yhdysvaltoihin ja EU:hun verrattuna. Jos Kiinan autoritaarisesta mallista tulee normi ja ihailun kohde, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Autokratian vahvistuminen maailmalla tarkoittaa myös konfliktien ja epävakauden lisääntymistä. Tuore International IDEA:n Global State of Democracy 2026 -raportti painottaa, että demokratialla on turvallisuutta edistävä vaikutus. Tosin merkitystä on myös demokratian laadulla. Selvää on, että demokratian rapautuminen on osa väkivaltaiseen konfliktiin johtavaa polkua.
Kysymys on, mitä tekevät EU ja sen jäsenmaat. Seuraavatko ne Kiinan esimerkkiä, vai rakentavatko ne tasavertaisia kumppanuuksia puolustaen demokratiaa ja ihmisoikeuksia?
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.