Lisääntyvä luonnonvarojen hyödyntäminen vaatii hyvää hallintaa
Mosambikin talous on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut ripeitä kasvun kausia, mutta se on silti yksi maailman köyhimmistä maista. Laajat luonnonvaraesiintymät tarjoavat ennusteiden mukaan maalle erittäin tärkeän taloudellisen voimavaran tulevaisuudessa.
Luonnonvarojen hyödyntäminen on globaalistikin yksi keskeisimpiä konfliktien syitä, ja Mosambik on muiden kehittyvien ja luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden tavoin luonnonvarakirouksen riskissä: ilman valvontaa, sääntöjä ja läpinäkyvyyttä suuret luonnonrikkaudet eivät johda työpaikkojen syntyyn tai tasa-arvoiseen talouskasvuun. Kaivannaistoiminta voi valvomatta aiheuttaa ympäristöongelmia, ja Mosambikissa väestöä on myös siirretty paikoin kaivostoiminnan tieltä.
Luonnonvarojen tasapuolista hyödyntämistä tukevaan valvontaan ja demokraattiseen hallintaan on tärkeää panostaa Mosambikissa juuri nyt, kun investoinnit erityisesti Pohjois-Mosambikin luonnonvarojen käyttöön ovat realisoitumassa. Osassa maata, kuten esimerkiksi Teten maakunnassa, hiilikaivokset ovat olleet jo tuotannossa useita vuosia. Uudempien esiintymien hyödyntäminen on vasta edessä. Parlamentin rooli luonnonvarasektorin valvonnassa on erittäin tärkeä.
Vaikka Mosambikissa on onnistuttu järjestämään säännöllisesti monipuoluevaaleja vuodesta 1994, on koko maan itsenäisyyden ajan vallassa olleen Frelimo-puolueen ja opposition välillä ollut jännitteitä ja myös konflikteja. Vuoden 2019 vaaleissa valtapuolue Frelimo sai selkeän voiton ja sillä on nyt parlamentissa 2/3 enemmistö, jolla se voi halutessaan muuttaa jopa perustuslakia. Vaalitulosta tahrasivat kampanja-ajan väkivalta ja syytökset vaalivilpeistä.
Mosambikin demokratiakehitystä varjostavat myös maan pohjoisosan väkivaltaisuudet, joiden taustalla on moninaisia syitä radikalismista luonnonvarojen hyödyntämiseen. Alkuvuodesta 2020 väkivaltaiset hyökkäykset ovat kiihtyneet, mikä on myös uhka investoinneille alueella.
Työmme Mosambikissa
Demo Finland on yhteistyökumppaneidensa Instituto para Democracia Multipartidaria (IMD) ja Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) kanssa toteuttanut Mosambikissa Suomen kahdenväliseen kehitysyhteistyöohjelmaan kuuluvaa hanketta vuodesta 2017. Hankkeen tavoitteena on, että Mosambikin parlamentin ja maakuntatason parlamenttien osaaminen luonnonvarojen hyödyntämisen valvonnasta ja lainsäädännön kehittämisestä on kasvanut. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2017–2019, ja siitä teetetty ulkopuolinen evaluaatio totesi hankkeen olevan erittäin tärkeä Mosambikin luonnonvarojen kestävälle hallinnalle ja suositteli hankkeen jatkamista. Toinen vaihe alkoi vuoden 2020 alussa.
Hankkeen tuella on koulutettu erityisesti Mosambikin parlamentin talous- ja ympäristövaliokunnan sekä ihmisoikeusasioita käsittelevän valiokunnan jäseniä kaivostoiminnan ja luonnonvarasektorin vaikutuksista sekä valvonnasta ja niihin kytkeytyvistä ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä ja lainsäädännöstä. Valiokuntien jäsenet ovat myös vierailleet kaivosteollisuuspaikkakunnilla ja selvittäneet paikallisyhteisöjen olosuhteita yritysinvestointien kohteissa. Hankkeen toisen vaiheen myötä mukaan toimintaan tulee myös budjetti- ja suunnitteluvaliokunta. Myös maakuntatason parlamentaarikkoja on koulutettu samoista aiheista. Demo Finlandin kumppani IMD on järjestänyt koulutuksia yhteistyössä Mosambikin parlamentin koulutuskeskuksen, Eduard Mondlane -yliopiston, sektoria seuraavien kansalaisjärjestöjen ja vastaavien ministeriöiden kanssa.
Tärkeä elementti hankkeessa on lisääntynyt vuoropuhelu kansallisen ja maakuntatason päättäjien kesken luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kaivannaisteollisuuden vaikutuksiin liittyen. Vuoropuhelua lisätään myös päättäjien, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Poliittisen keskustelukulttuurin vahvistaminen on erittäin tärkeää voimakkaasti kärjistyneessä poliittisessa tilanteessa, jota pelko luonnonvaroista saatavien hyötyjen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta voimistaa.
Demo Finlandin aiempaan kokemukseen nojaten yhtenä toimintamuotona Mosambikin hankkeessa on kansainvälinen vertaisoppiminen: mosambikilaiset ja suomalaiset parlamentaarikot ovat vierailleet toistensa parlamenteissa ja tutustuneet myös molempien maiden kaivostoimintaan. Hankkeessa on tehty myös yhteistyötä eteläisen Afrikan muiden maiden parlamenttien kanssa.
Työmme tuloksia
- Hankkeessa on perustettu yhteistyöfoorumi maakuntien ja kansallisen tason parlamenttien yhteistyötä varten. Maakuntien parlamenteista monet edustajat ovat hankkeen myötä päässeet ensimmäistä kertaa yhteistyöhön kansallisen parlamentin kanssa ja tuomaan käytännön kokemuksiaan maakunnistaan mukaan lainsäädäntötyöhön.
- Parlamentin valiokuntien koulutukset ovat lisänneet kansanedustajien ja valiokuntien virkamiesten osaamista luonnonvara- ja kaivannaissektorista. Lisäksi ihmisoikeusvaikutusten arviointi on tullut osaksi kansanedustajien maakuntavierailuja ja valiokuntien työjärjestystä.
- Valiokunnat järjestävät aiempaa enemmän hallituksen kuulemisia kaivannaissektorin investoinneista ja niiden vaikutuksista. Valiokuntien jäsenten osaaminen on näissä kuulemisissa noussut merkittävästi.
- Hanke on myös lisännyt kansalaisten ja kansanedustajien vuoropuhelua ja tiedonvälitystä. Esimerkiksi parlamentin lisääntyneen valvonnan ansiosta hallitus on puuttunut kahdella kaivosalueella toimintaan ympäristöongelmien takia kansalaisten tuotua ongelmia hankkeeseen osallistuvien kansanedustajien tietoon.
- Maakuntatason parlamentit järjestävät nyt aktiivisesti sidosryhmätapaamisia kaivannaissektoriin liittyen omilla alueillaan, mikä on kasvattanut mahdollisuuksia lainsäädännön toimeenpanon valvontaan.