Globaalissa maailmassa tieto liikkuu sekunneissa, kauppasuhteet voivat muodostua riippuvuussuhteiksi ja markkinataloudesta voi tulla osa poliittista vaikuttamista ja propagandaa. Näissä olosuhteissa länsimainen demokratiakäsitys on monella tavalla haavoittuvassa asemassa. Demokratian keskeisiä peruspilareita ovat avoimuus, sananvapaus, vapaat vaalit, monipuoluejärjestelmä ja poliittinen osallistuminen. Juuri nämä demokratian vahvuudet voivat kuitenkin osoittautua myös heikoiksi kohdiksi, joita autoritaariset toimijat pyrkivät hyödyntämään moninaisin vaikuttamisen keinoin.
Demo Finland julkaisi yhdessä European Democracy Hubin kanssa raportin Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta erityisesti Afrikassa. Myös muita kiinnostavia teoksia Kiinan globaalista toiminnasta on julkaistu, kuten Katleena Kortesuon Kiinan aivosota länttä vastaan. Kiinan vaikuttaminen ei kohdistu ainoastaan poliitikkoihin, vaikka he ovatkin yksi keskeisistä kohderyhmistä. Vaikuttamisen kohteena ovat myös tavalliset kansalaiset, heidän tiedonsaantinsa ja käsityksensä ympäröivästä maailmasta. Pehmeän vaikuttamisen keinot ovat moninaiset.
Kiinan vaikuttaminen ei kohdistu ainoastaan poliitikkoihin, vaikka he ovatkin yksi keskeisistä kohderyhmistä.
Nykyinen mielipiteiden ja politiikan polarisaatiokehitys on yksi oire laajemmasta muutoksesta. Vastakkainasettelua on ollut aina, mutta sosiaalinen media on tuonut sen näkyvämmäksi ja vaikuttaa voimakkaasti myös tavallisiin ihmisiin, ei vain poliitikkoihin. Siinä missä suomettumisen aikana suuri osa kansasta saattoi seurata poliittista keskustelua etäältä, nykyään otetaan aktiivisesti kantaa puolesta ja vastaan, toisinaan hyvinkin kärjekkäin sanankääntein. Sosiaalisen median algoritmit tarjoavat käyttäjille yhä enemmän samaa sisältöä, josta he ovat aiemmin kiinnostuneet. Erityisesti TikTokin algoritmien vaikutuksesta mielipiteisiin ja vaalikäyttäytymiseen on herännyt huolta. Tutkimuksissa on havaittu, että alustan sisältösuositukset voivat suosia tiettyjä poliittisia näkemyksiä ja ehdokkaita toisten kustannuksella. Algoritmeilla voidaan vaikuttaa mielipiteiden muodostumiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta myös lyhytvideoiden runsas kuluttaminen on tutkimuksissa herättänyt huolta keskittymiskyvystä, muistikyvystä ja oppimisesta.
Vieraillessani Etiopiassa tutustumassa Demo Finlandin kumppanien toimintaan ja muihin paikallisiin toimijoihin kävimme myös Afrikan unionin päämajassa. Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi valtavan aidatun alueen kulkuportteihin ja niiden turvajärjestelmiin, joiden digitaaliset näytöt viestivät kiinaksi. Vierailun aikana meille kerrottiin, että Kiina oli rakentanut koko päämaja-alueen ja että rakennuksesta oli myöhemmin löydetty merkittävä määrä piilotettuja kuuntelulaitteita. Myös Addis Abeban raitiotiejärjestelmä on rakennettu kiinalaisvoimin. Etiopia on vain yksi esimerkki Kiinan moninaisesta vaikuttamisesta.
Etiopia kuuluu BRICS-ryhmään Etelä-Afrikan ja Egyptin ohella, ja kumppanimaina on myös Uganda ja Nigeria. Ryhmän jäseninä ovat myös muun muassa Brasilia, Iran, Venäjä, Intia ja Kiina. BRICS-yhteistyön laajempaa geopoliittista merkitystä ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty länsimaissa. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, miten kaupankäynti ja talous kytkeytyvät myös sodankäyntiin. Silti Kiinan taloudellisten suhteiden kautta rakentamaa vaikutusvaltaa ei aina tunnuta haluttavan nähdä.
Kaupalliset riippuvuussuhteet sekä kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden keskittyminen yksittäisen valtion käsiin voivat muuttua merkittäviksi turvallisuuspoliittisiksi painostuskeinoiksi, jopa kaikista olennaisimmaksi pelinappulaksi. Kiina ymmärtää talouden, teknologian ja turvallisuuspolitiikan yhteyden tavalla, jota länsimaissa on pitkään aliarvioitu. Joulukuussa 2025 The War Zone raportoi, että Kiina on alkanut varustaa kauppalaivojaan tutkilla ja ohjuksilla. Näin Kiina on jo selkeästi osoittanut, että se ei erittele ollenkaan kauppaa ja sotilaallista toimintaa toisistaan, toisin kuin länsimaissa hyvin itsepintaisesti ajatellaan. Riippuvuus ei koske vain elektroniikkaa tai harvinaisia maametalleja, vaan myös esimerkiksi lääkkeiden tuotantoketjuja.
Kaupalliset riippuvuussuhteet sekä kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden keskittyminen yksittäisen valtion käsiin voivat muuttua merkittäviksi turvallisuuspoliittisiksi painostuskeinoiksi.
Kiinan pehmeät vaikuttamiskeinot länsimaiden kansalaisia kohtaan eivät rajoitu TikTokin kaltaisiin sosiaalisen median palveluihin. Temun kaltaiset verkkokaupat puolestaan ruokkivat impulsiivista kuluttamista ja tuovat markkinoille tuotteita, joiden turvallisuudesta ja laadusta ei aina ole riittävää varmuutta. Verkkoon yhdistetyt kiinalaisvalmisteiset tuotteet, kuten valvontakamerat, sähköautot, sähköbussit ja robotti-imurit, herättävät lisäksi kysymyksiä tietoturvasta erityisesti Kiinan tiedustelulain vuoksi. Kun laitteet keräävät suuria määriä tietoa käyttäjistään ja ympäristöstään, on aiheellista kysyä, mihin niitä voidaan käyttää. Tekoäly tarjoaa samalla tehokkaita mahdollisuuksia yhdistellä suuria tietomääriä tiedustelun ja vaikuttamisen tarpeisiin. Kiinan pehmeään vaikuttamiseen kuuluvat myös kulttuuriset keinot ja maan myönteisen mielikuvan rakentaminen – söpöt pandatkin ovat osa tätä kokonaisuutta.
Valveutuneempi poliitikko tietää, ettei omaa puhelintaan kannata ladata mistä tahansa USB-portista esimerkiksi lentokentällä tai bussissa. Tavallinen kansalainen ei välttämättä tule ajatelleeksi tällaisia tietoturvariskejä. Kiinan tiedustelulainsäädäntö puolestaan mahdollistaa viranomaisten laajan tiedonsaannin kiinalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin liittyen. Kun tähän yhdistetään teknologian globaali levinneisyys ja tekoälyn kyky yhdistellä tietoja, syntyy aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tiedusteluun ja vaikuttamiseen.
Demokratiaa ei puolusteta vaikenemalla tai vähättelemällä uhkia, vaan vahvistamalla kansalaisten kykyä tunnistaa vaikuttamista, arvioida tietoa kriittisesti ja muodostaa itsenäisiä mielipiteitä.
Miten avoin ja vapaa demokraattinen yhteiskunta voi puolustautua tällaista toimijaa vastaan? Avainasemassa on avoimuus ja rehellisyys. Ikävistäkin asioista on uskallettava puhua ääneen. Tiedon jakaminen ja kansalaisten varoittaminen ovat välttämättömiä, vaikka ne saattavat myös herättää huolta. Demokratiaa ei puolusteta vaikenemalla tai vähättelemällä uhkia, vaan vahvistamalla kansalaisten kykyä tunnistaa vaikuttamista, arvioida tietoa kriittisesti ja muodostaa itsenäisiä mielipiteitä. Puolueiden, median, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan on kannettava tässä oma vastuunsa.
Tiikeri on pöydällä, vaikkei kukaan sitä siihen nostanut. Tämän kirjoituksen myötä sinetöin sen, etten ikinä voi matkustaa (enää) Kiinaan. Demokratiaa puolustaaksemme meidän on uskallettava katsoa todellisuutta silmiin. Sanojemme ja tekojemme on oltava jämäköitä – mutta samalla meidän on pidettävä kiinni juuri niistä avoimuuden, sananvapauden ja oikeusvaltion periaatteista, jotka tekevät demokratiasta puolustamisen arvoisen.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.