Suomi toimii usein kohdemaana, kun demokraattisen järjestelmän toimivuutta tullaan ihailemaan. Ja tosiaan: Suomalainen demokratia on globaalissa kontekstissa asia, josta sietää olla ylpeä. Samaan aikaan sitä on vaalittava joka päivä.
Sanon usein, että poliitikon tehtävänä ei ole ainoastaan osallistua poliittiseen päätöksentekoon, vaan meillä on myös tärkeä demokratiatehtävä. Miten itse toteutan tätä demokratiatehtävääni? Monin eri tavoin. Varsinkin Helsingin kunnallispolitiikassa opastan usein kaupunkilaisia, miten oman viestinsä saa päättäjille parhaiten perille, miten ja missä vaiheessa päätöksentekoon kannattaa vaikuttaa ja miten saa parhaiten julkisuutta omalle asialleen.
Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka yleistä on, että ihmiset kysyvät, voiko virkamiehelle tai poliitikolle tosiaan lähettää suoraan sähköpostia tai soittaa. Lähes kymmenen kuntapolitiikkavuoden aikana olen huomannut, etteivät kuntapolitiikan prosessit ole välttämättä edes kuntapolitiikkaa seuraaville toimittajille tuttuja. Poliitikot mielellään spinnaavat voitokasta viestiään jo lautakuntavaiheessa. Tarkka toimittaja tietää, että lopullisen päätöksen sinetöi kaupungin ylin päättävä elin, eli kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisenkin on hyvä tietää, että tärkeäksi koettuun asiaan kannattaa vaikuttaa kaikissa eri päätösvaiheissa. Mitä rakentavampi ja ystävällisempi, vaikkakin tiukka viesti poliitikolle on, sen parempi. Vihaa lietsomalla ei viestiään saa perille.
Mistä meidän tulisi sitten suomalaisen demokratian kohdalla olla huolissaan? Ensinnäkin eriarvoisuus näkyy myös demokratian toteutumisessa. Hyvin resursoiduilla ja koulutetuilla ehdokkailla on parhaimmat mahdollisuudet tulla valituksi. Raha ratkaisee siis Suomessakin. Minusta näin ei saisi olla, ja siksi olen eduskunnassa heti kauden alussa tehnyt lakialoitteen lakisääteisistä kampanjakatoista kaikissa vaaleissa. Lisäksi tiedämme, että ihmisten sosioekonominen asema vaikuttaa äänestämiseen kuin myös ikä. Nuoria on liian vähän ehdokkaina ja äänestäjinä. Äänestysikärajaa tulisikin kuntavaaleissa laskea kuuteentoista, ja jokaisen puolueen velvollisuutena on huolehtia, että nuoret ovat edustettuina ehdokaslistoilla.
Demokraattisen aktiivisuuden mittaaminen pelkällä parlamentaarisella aktiivisuudella jättää kuitenkin piiloon paljon poliittista aktiivisuutta, jota esimerkiksi kansalaisyhteiskunnassa ja nuorten keskuudessa tapahtuu ja toteutetaan. Siksi demokratian vaalimisen kannalta on tärkeää, että poliitikot itse näkevät vaivaa ja pitävät aktiivista yhteyttä niin kansalaisyhteiskuntaan kuin nuoriinkin. Myös tutkimusten seuraaminen on tärkeää, sillä kaikki viestit eivät välttämättä sanallistu suorina yhteydenottoina.
Demokratian vaaliminen tarkoittaa, ettei vihapuhetta sallita missään muodossa. Sen sijaan korostan usein, että vihainen voi olla, sillä eriarvoisuus sattuu ja tuntuu. Mutta on eri asia kohdentaa vihainen kritiikki asioihin ja tekoihin kuin ihmiseen henkilönä. Henkilöity vihapuhe vaientaa, vihainen puhe parhaimmassa tapauksessa voimaannuttaa ja auttaa huomaamaan ja korjaamaan epäkohdat sekä rakentamaan maailmasta entistä paremman.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.