Demokratiasta on helppo olla huolissaan, kun seuraa vaikkapa Afrikan tai Itä-Euroopan maiden viimeaikaista kehitystä. Demokratia-asiantuntija Keboitse Machanganan mukaan demokratia on kuitenkin osoittanut sietokykynsä.

Viimeaikaisten uutisten perusteella vaikuttaa siltä, että demokratialla ei mene kovin hyvin.

Kenian vaalit jouduttiin järjestämään vilppiepäilyjen takia uudelleen, ja uusissa vaaleissa nähtiin väkivaltaa. Kongon demokraattisen tasavallan presidentin Joseph Kabilan kausi on lopussa, mutta hän on onnistunut lykkäämään vaaleja jo vuoden verran. Puolan presidentin Andrzej Dudan mielestä maan oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kajoavat uudistukset ovat vain vaalilupausten pitämistä.

Demokratia kohtaa tällä hetkellä haasteita, myöntää Ruotsissa toimivan kansainvälisen demokratiatuki-instituutin IDEAn kansainvälisen ohjelman johtaja Keboitse Machangana.

”Vielä ei kuitenkaan ole aika julistaa demokratiaa kuolleeksi”, hän sanoo.

IDEA on hallitusten välinen toimija, joka tuottaa demokratiatietoa ja tukee maita demokratian edistämisessä. Tukholmassa päämajaansa pitävä instituutti tarjoaa tietoa, koulutusta ja välineitä esimerkiksi demokraattisten vaalien järjestämiseksi tai oikeudenmukaisen perustuslain luomiseksi.

Työn tausta-ajatuksena on, että maat voivat ottaa oppia toisiltaan rakentaessaan demokratiaa.

”Emme yritä tyrkyttää tietynlaista demokratian tyyppiä ja sanoa, miten asiat pitäisi tehdä, vaan kerromme, millaisia periaatteita, arvoja ja elementtejä demokratiaan kuuluu. Konteksti sitten sanelee, miten nämä asiat toteutetaan”, Machangana kertoo.

Viime aikoina instituutissa on kiinnostuttu väitteistä, joiden mukaan demokratian tila on globaalisti heikentynyt. Se päätti selvittää asiaa, ja tulokset, ensimmäinen Maailman demokratian tila -raportti, on määrä julkistaa ensi viikolla.

Demokratia iskee takaisin

Suomessa aiemmin tänä syksynä vieraillut Machangana pystyy jo kertomaan raportin päälinjoista.

”Demokratia on yhä erittäin kannatettu hallitusmuoto. Autoritaariset populistijohtajat tukahduttavat demokratiaa, mutta ihmiset eivät vain istu ja katsele vaan taistelevat vastaan”, hän sanoo.

Machanganan mukaan osan viime aikoina syntyneistä protestiliikkeistä voi nähdä kielteisessäkin valossa, mutta monet niistä vaativat nimenomaan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista. Tämä on nähty esimerkiksi Romaniassa, jossa on osoitettu viime aikoina mieltä korruptiota vastaan.

Demokratia kokee myös haasteita, kuten vaikkapa Afrikassa, jossa monet johtajat ovat takertuneet valtaan. Toisaalta Afrikassakin on merkkejä vastarinnasta. Esimerkiksi viime vuonna Gambiassa vaalit hävinnyt presidentti Yahya Jammeh kieltäytyi väistymästä, mutta kansalaisten sekä kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden protestoitua hänet saatiin jättämään virkansa, Machangana muistuttaa.

Keniassa taas oikeuslaitos pystyi määräämään uudet vaalit, koska ensimmäisissä oli epäilyjä epärehellisyydestä.

Takaisin perusasioihin

Machanganan mukaan ympäri maailman on nyt nähtävissä tyytymättömyyttä poliittisia johtajia kohtaan. Moni näkee, että vallassa olevat hakevat vain omaa etuaan, ja seurauksena on populististen liikkeiden kannatuksen lisääntyminen.

Machanganan resepti asian korjaamiseksi on yksinkertainen.

”Demokratia ei voi olla eliitin valtaa, mutta nyt siitä on tulossa yhä enemmän sellaista. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Pitää palata takaisin tähän perusasiaan”, hän kehottaa.

Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi ryhtyä nyt uudelleen kuuntelemaan ihmisten toiveita, edustamaan kansaa ja lakata samalla lupaamasta asioita, joita he eivät pysty toteuttamaan.


Kuva ja teksti: Teija Laakso

Artikkeli on julkaistu Maailma.net-sivustolla, joka on johtava suomalainen ihmisoikeuksiin, kehitysyhteistyöhön, globaaliin kehitykseen ja oikeudenmukaisuuteen sekä kestävään kehitykseen keskittynyt verkkojulkaisu.