Demokratiaa ei voi viedä, mutta sen avulla voi vähentää köyhyyttä. Näin uskovat suomalaiset ja mosambikilaiset kansanedustajat, jotka ovat mukana kehitysyhteistyöhankkeessa Mosambikissa.

Suomi tukee kolmivuotista hanketta, joka antaa Mosambikin parlamentille ja aluehallinnoille eväitä hallita maansa rikkaita luonnonvaroja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Viime viikolla kuuden eduskuntapuolueen kansanedustajat keskustelivat mosambikilaisten kollegoidensa kanssa kaivannaissektorin tuloista ja kaivosten ympäristövaikutuksista, naisten asemasta sekä ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Mosambik on maailman köyhimpiä maita, mutta kansainväliset yhtiöt ovat löytäneet sieltä runsaita maakaasuesiintymiä. Tähän mennessä löydöistä ei vielä ole syntynyt uusia työpaikkoja tai laaja-alaista talouskasvua. Merkittäviä tuloja odotetaan kuitenkin seuraavien vuosikymmenten aikana.

Kansanedustajat koulun edessä Tetessä vasemmalta Suna Kymäläinen (SDP), mosambikilainen kansanedustaja, Saara-Sofia Sirén (kok.), Krista Mikkonen (vihr.), Päivi Räsänen (KD) ja Mats Nylund (RKP). Kuva: Outi Einola-Head

Uraauurtavaa yhteistyötä

Mosambik-työryhmässä ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Mosambikissa vierailleet kansanedustajat kokivat tekevänsä aivan uudenlaista monipuolueyhteistyötä, jolla etsitään kestävän kehityksen ratkaisuja tuleville sukupolville.

”Palkitsevinta politiikassa ovat hetket, jolloin täysin erilaisista taustoista ja puolueista nousevat ihmiset löytävät toisensa”, kiteytti suomalainen kansanedustaja matkan annin.

Mosambik on uusinut kaivannaissektoria koskevaa lainsäädäntöään, ja se vastaa jo pääosin kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Edelleen on ratkaistava, mihin kaivannaisista saatavat tulot aikanaan käytetään ja miten niitä hallitaan. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa kaipaa kehittämistä, ja kaivosten ympäristöasioissa riittää yhä paljon ratkottavaa.

Mosambikin lainsäädännön mukaan kaivostoiminnan pitäisi hyödyttää paikallisia ihmisiä, mutta kaivosten alta muuttaneet ihmiset eivät vielä näe hyötyjä omassa elämässään.

Catemen kylässä asuva Daniel Zimba ei ole tyytyväinen kaivosyhtiön toimintaan. Takana yhtiön rakennuttama koulu. Kuva: Outi Einola-Head

Odotukset eivät toteutuneet

Catemen kylän ympäristö Tetessä on rutikuivaa tasankoa, jonne asukkaat muuttivat yhdeksän vuotta sitten maailman suurimpiin kuuluvan hiilikaivoksen alta. Ihmisillä ei ole työtä, sillä vedestä on huutava pula, eivätkä entiset maanviljelijät voi enää harjoittaa ammattiaan. Vaihtoehtoisiksi elinkeinoiksi ihmisille on opetettu vuohien ja kanojen kasvatusta.

Kyläjohtajat ja alueen asukkaat toivovat pääosan kaivostuloista jäävän maakuntaan japaikallisyhteisöön ja helpottavan siellä asuvien ihmisten elämää. Mosambikin lainsäädännön mukaan vajaa kolme prosenttia rojalteista eli lisenssimaksuista, tulisi ohjata piirikunnalle, jossa kaivos sijaitsee. Hiilikaivosten rojaltit ovat kolme prosenttia tuotannosta. Moatizen hiilikaivoksen omistava Vale on rakennuttanut kaivoksen tieltä siirretyille ihmisille talot, koulun ja terveyskeskuksen. Ihmiset odottavat kuitenkin edelleen helpotusta elinoloihinsa.

Brasilialaisen Valen omistama kivihiilikaivos Moatizessä kuuluu maailman suurimpiin. Kuva: Outi Einola-Head

”Olemme saaneet kaivosyhtiöltä paljon lupauksia, jotka odottavat yhä toteutumistaan”, sanoo Catemen kylässä asuva Daniel Zimba. ”Yhtiö lupasi, että lapsemme ovat ensimmäiset, jotka saavat työtä kaivoksesta, mutta näin ei ole käynyt.”

Valen kaivos Moatizessä suljettiin lokakuussa ympäristöhaittojen vuoksi. Kaivoksen liepeillä asuvat ihmiset valtasivat kaivosalueen ja pysäyttivät sen toiminnan. Ihmiset kertoivat kyllästyneensä sairastelemaan ja elämään saastepilvessä, jonka kaivosalueella tehtävät räjäytykset aikaansaavat.

Luottamusta rakennetaan

Rakentava keskustelu on erityisen tärkeää Mosambikin kärjistyneessä poliittisessa tilanteessa. Hanke on jo toimintansa aikana lisännyt vuoropuhelua paikallisten politiikkojen ja kansanedustajien välillä. Alueellisissa parlamenteissa on puhuttu siitä, mitä luonnonvaroja ohjaava lainsäädäntö tarkoittaa kyseisen alueen ja sen asukkaiden näkökulmasta.

Parlamentin puhemies Veronica Macamon mukaan Mosambikin demokratia on oikeilla raiteilla, mutta parlamentissa tarvitaan enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen.

”Naisten ottaminen osaksi kaikkea yhteiskunnan toimintaa ja päätöksentekoa ei ole suosionosoitus, vaan välttämätöntä Mosambikin kehitykselle”, sanoi Mosambikin parlamentin puhemies Veronica Macamo. Kuvassa kansanedustajat Päivi Räsänen (KD), Ville Tavio (ps), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Suna Kymäläinen (SDP). Kuva: Outi Einola-Head

”Tästä suomalaiset kollegamme näyttävät meille mallia. Emme ole vihollisia, vaikka edustamme eri puolueita. Yhteinen vihollisemme on köyhyys, meidän on yhdistettävä voimamme sen voittamiseksi.”

”Haluamme oppia maalta, joka on pystynyt yhteistyöhön puoluerajojen yli ja hyödyntänyt luonnonvarojaan kestävästi kaikkien kansalaistensa hyväksi”, Macamo sanoi.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla. Juttu on alunperin ilmestynyt 29.11. ulkoministeriön verkkosivuilla.

Voit lukea lisää Demon työstä Mosambikissa täällä.