Demokratian näkökulmasta tulevien vaalien alusaika sekä niiden jälkeinen aika ovat aivan keskeisiä. Vaaleissa kansalaiset valitsevat arvokkaalla äänioikeudellaan, mihin suuntaan Suomea tulevina vuosina viedään.
Yhteiskuntajärjestelmässämme median rooli on hyvin merkityksellinen. Mediaa on länsimaisissa demokratioissa pidetty vallan vahtikoirana, joka edistää moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua. Demokratiassa kuullaan ja tullaan kuulluksi, ja joskus se vaatii kiivaankin keskustelun sietämistä. Media käyttää valtaa: mitä se uutisoi, miten se uutisoi ja mitä se kenties jättää uutisoimatta. Vaalien alla tämä korostuu. Olen huolestunut suomalaisen journalismin tilasta. Olen huomannut, että suomalaisen median riippumattomuus, moniäänisyys ja yhteiskunnallinen mielipideilmasto on kaventunut: tuodaanko kaikki näkökulmat ja mielipiteet tasapuolisesti esille?
Demokratiassa kuullaan ja tullaan kuulluksi, ja joskus se vaatii kiivaankin keskustelun sietämistä.
Kysymyksiä herättää somejättien mielipidevaikuttamisen mahdollisuudet. Kuinka tasapuolisesti ne toimivat, ja kuinka yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa somejättien toimintatapoihin? Ongelma on, että niiden vastuullisiin henkilöihin ei saa yhteyttä. Tiedämme, että sosiaalisen median alustojen ja algoritmien vaikuttamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ne ohjaavat tarkoituksellisesti keskustelua johonkin suuntaan tai rajoittavat sitä tiettyjen intressiryhmien toimesta. Miten voimme estää mielipidevaikuttamista ja taata somejättien tiedonannon riippumattomuutta? Kysymys on erittäin vaikea ja samalla äärettömän tärkeä demokratian kannalta. Vaalien näkökulmasta on huolestuttavaa, jos julkista mediaa uhkaa riippumattomuuden väheneminen ja politisoitumisen kasvu. Demokratiassa vapaat ja vastuulliset vaalit voidaan saada, jos media todella toimii vallan vahtikoirana. Parhaimmillaan se on silloin, kun se aidosti tukee kaikkien vapautta sanoa ja olla jotakin mieltä.
Demokratia-sanalla on myönteinen kaiku. Melkein kaikki sanovat kannattavansa sitä yhteiskuntajärjestelmänä, mutta jokainen poliittinen aatesuunta yrittää ottaa demokratian omiin nimiinsä. Jokainen valtaapitävä taho haluaa antaa myönteisen kuvan harjoittamastaan politiikasta demokratian ja oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Miten tämä voi olla mahdollista, kun joidenkin tahojen näkemykset, ulostulot ja poliittiset päätökset tuntuvat olevan kuin eri planeetoilta? Demokratia, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat sanoja, joilla yritetään nyt oikeuttaa melkein mitä tahansa. Kukapa haluaisi ehdoin tahdoin profiloitua epädemokraattisena, vastuuttomana tai epäoikeudenmukaisena?
Yhteiskunnan kehitys on suoraan yhteydessä sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauteen.
Vaalit luotsaavat suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän suuntaviivoja merkittävästi. Vahvistammeko demokraattista suomalaista yhteiskuntaa arvostaen yksilön vapautta, vastuuta, oikeudenmukaisuutta sekä laajaa sananvapauden käsitettä? Vai valitsemmeko toisenlaisen suunnan? Yhteiskunnan kehitys on suoraan yhteydessä sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauteen. Näitä tulee jatkuvasti vahvistaa, sillä ne ovat universaaleja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille.
Demo Finlandin yhteiskunnallista moniäänisyyttä ja rauhanomaista dialogia edistävä tehtävä sekä erilaisten poliittisten näkemysten yhteistyön vaaliminen ovat erityisen arvokasta aikana, jolloin uhkana on medioiden ideologisoituminen ja politisoituminen.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.