Vaalit koronan aikaan – epätasa-arvoa ja valtarakenteiden pönkittämistä?

Vaalit ovat demokratian kulmakivi. Suomessa vaalien turvallinen järjestäminen on noussut keskusteluun kuntavaalien siirron vuoksi. Millaisia vaikeuksia globaali covid-19-pandemia aiheuttaa kampanjoinnille? Vaikuttavatko rajatut kampanjointimahdollisuudet eri lailla eri ihmisryhmiin? 

70 eri maassa koronapandemian aikana järjestettyjä vaaleja selvittäneen tutkimuksen johtopäätös on, että kun ihmisillä on yhdessä vaakakupissa äänestäminen kansalaisvelvollisuutena ja toisessa oma turvallisuus ja terveys, asetetaan terveys etusijalle.  

Suomen tämänhetkiset kokoontumisrajoitukset vaihtelevat alueellisesti. Suurimmassa osassa maata kokoontua voi enintään kuusi henkeä, mutta esimerkiksi Etelä- ja Itä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla turvallisuusohjeita noudattaen enintään 20 henkeä. Kasvokkaisia vaalitilaisuuksia voi siten ohjeita noudattaen järjestää hiukan laajemmalle joukolle osassa maata. Perinteiset mahdollisuudet äänestäjien kohtaamiseen teltoilla, toreilla ja tilaisuuksissa ovat kuitenkin hyvin rajatut.  

Miten kasvokkaisten kohtaamisten vähäisyys vaikuttaa uusien ehdokkaiden tunnettavuuden lisäämiseen? Avittaako sosiaaliseen mediaan siirtyvä kampanjointi tunnetumpia, jo pidempään politiikassa toimineita ehdokkaita? Miten uudet ehdokkaat pärjäävät, etenkin jos kuuluvat poliittisesti aliedustettuihin ryhmiin? 

Euroopan neuvoston tutkimuksen mukaan naisehdokkaat saavat aiheesta riippumatta paljon vähemmän mediatilaa kuin miesehdokkaat. Julkaisussa muistutetaan, että kansainvälisten sitoumusten lisäksi mediataloilla on tärkeä rooli, ja julkaisu sisältääkin selkeitä ohjeita aiheen tunnistamiseen ja korjaamiseen. 

Samaan aikaan koronapandemia on iskenyt erityisesti naisiin. Naisvaltaiset alat ovat kärsineet Suomessa koronasta eniten, kun esimerkiksi kevään 2020 lomautukset iskivät erityisesti ravintola-, matkailu- ja majoitusaloihin. 

Naisehdokkaat saavat kerättyä myös huomattavasti vähemmän vaalikassaa kuin miehet. Naisten vaalieuro on Suomessakin pienempi kuin miespoliitikkojen, kirjoittaa Demo Finlandin ohjelmasuunnittelija Hanne Lyytikkä. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa miesehdokkaiden vaalirahoitus oli keskimäärin viidenneksen suurempi kuin naisten. Naiset kantavat tyypillisesti myös perheen sisäisen hoivavastuun, jonka voi arvioida lisääntyneen pandemian vuoksi.

Miten tämä vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin lähteä mukaan politiikkaan ja ehdolle vaaleihin, työstämään yhteisiä asioita, jotka tunnetusti vievät paljon aikaa illoista ja viikonlopuista? Lisääntynyt vihapuhe etenkin rodullistettuja tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia naisia kohtaan on myös tunnistettu esteeksi naisten poliittisille pyrkimyksille. Naisten osallistumista erityisesti kuntatason politiikassa olisi kuitenkin erityisen tärkeää vahvistaa, sillä naisia on kunnanvaltuutetuista tällä hetkellä vain 39 %. Kuntapolitiikan johtopaikoilla naisia on vielä vähemmän. 

Suomessa otettiin lisäaikaa kuntavaalien järjestämisessä terveysturvallisuuden nimissä. Lisäaika on syytä käyttää myös siten, että tunnistetaan pandemian tuomat esteet kampanjoinnille ja jo tunnistetut vaikeudet rahoituksen keräämiselle. On olennaista rohkaista moniäänistä ehdokasjoukkoa – myös poliittisesti aliedustetuista ryhmistä – ja mahdollistaa tasavertainen kampanjointi ilman pelkoa vihapuheesta ja nettihäirinnästä tai sukupuolivinoumista valtavirtamediassa. Vain niin pystymme ottamaan askeleita kohti inklusiivista demokratiaa, jossa kaikkien ääni kuuluu. 

—

Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.