Vaalihäirintä nakertaa luottamusta demokratiaan

Vaalihäirintä tarkoittaa tarkoituksellisia toimia, joilla pyritään vaikuttamaan vaaleihin ja häiritsemään niitä aiheuttamalla hämmennystä vaalikampanjoinnin aikana. Häirinnän kohteena voi olla äänestysjärjestelmä, puolueet, ehdokkaat tai media. Vaalihäirintään ilmiönä liittyy olennaisesti hybridimäisyys, joka tarkoittaa toimijoiden motiivien, mahdollisten keinojen ja kohteiden moninaisuutta. Hyökkäykset voivat olla ulkopuolisten, autoritaaristen valtioiden masinoimia tai tulla valtion rajojen sisäpuolelta. Hybridimäisyys tekee ilmiöstä hankalasti tunnistettavan ja aiheuttaa haasteita myös ennakoinnille. 

Vaalihäirinnällä on merkittäviä seurauksia demokraattiselle järjestelmällemme. Vaikka vaalihäirintätoimet suunnataan yksiin vaaleihin, ne murentavat laajemmassa kuvassa luottamusta demokratiaan, ja yksien vaalien aikana syntyneet epäluulot vaikuttavat pitkään. Vaalihäirintä voi vähentää ihmisten halua asettua ehdolle tai lähteä kampanja-aktiiveiksi ja äänestäjien halua äänestää.

Vaalihäirintä voi tapahtua reaalimaailman lisäksi myös digitaalisilla alustoilla. Etenkin nyt, koronaepidemian ajaessa kampanjoinnin enenevässä määrin verkkoon, digitaalisen vaalihäirinnän riskit ovat suurempia. Digitaalista vaalihäirintää ovat muun muassa tilien hakkerointi, valeinformaation levittäminen ja mustamaalaus. Hienovaraisimmillaan vaalihäirintä pyrkii vaikuttamaan ihmisten psykologisiin mielikuviin, ja teknologian jatkuva kehittyminen tuo myös uudenlaisia keinoja toteuttaa häirintää.

Tutkimuksissa on todettu ihmisten poliittisen luottamuksen ja tietoisuuden kehittyvän entistä vahvemmin juuri sosiaalisen median alustoilla. Tällöin myös mahdollisen digitaalisen vaalihäirinnän vaikutukset luottamukseen koko demokraattista järjestelmää kohtaan ovat entistä suuremmat.

Mitä me voimme tehdä? Yksilötasolla tärkeintä on olla vaalihäirinnästä tietoinen, jolloin erilaisia vaikutuskeinoja voi tunnistaa ja tiedostaa. Erityisesti ehdokkaiden ja puolueiden rooli vaalihäirintään varautumisessa sekä hyvän hengen ja terveen kilpailun ylläpitämisessä on merkittävä. Reilu vaalikilpailu antaa vähemmän tilaa hämmentämiselle, johon vaalihäirintä tähtää.

Valtion tasolla vaalihäirintään puuttuminen ei saa olla pelkästään reaktiivista, vaan myös ennakoivaa. Demokratioiden tulisi jakaa keskenään tietoa hyökkäysyrityksistä, mikä auttaisi varautumisessa sekä kansalaisten tiedottamisessa. Ilmiön hybridimäisyys vaatii ennakoinnilta yhteistyötä valtion sisällä eri ministeriöiden välillä sekä kansainvälisesti eri organisaatioiden välillä. Aiempien hyökkäysyritysten kautta voidaan tunnistaa toistuvia kuvioita, joihin voidaan varautua. Tämä lisäisi myös luottamusta siihen, kuinka resilienttejä demokratiat ovat uusien uhkien edessä. Ennakointitoimissa on myös otettava huomioon se, ettei poliittisia oikeuksia ja vapauksia rajoiteta.

Suomessa ei ole vielä havaittu laajamittaista vaalihäirintää, mutta ympäri maailmaa on jo monia varoittavia esimerkkejä vaalihäirintätapauksista, ja uusia häirinnän keinoja tulee esiin jatkuvasti. Ennakointi vaatii paljon, mutta on elintärkeää vaalien riippumattomuuden takaamiseksi. Vaalihäirinnän tiedostaminen, siihen varautuminen sekä ennakoiminen on koko demokraattisen järjestelmän etu.

—

Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.