On historiallinen viikko suomalaisessa demokratiassa. Ensimmäistä kertaa järjestettävien aluevaalien ennakkoäänestys on käynnistynyt 21 hyvinvointialueella. Helsingissä vaaleja ei käydä. Myös jälleen kiihtynyt koronapandemia tekee vaaleista poikkeukselliset. Vaikka terveysturvallisten vaalien järjestämisestä on esimerkkejä niin Suomesta kuin maailmaltakin, voi pandemialla olla haitallisia välillisiä vaikutuksia demokratialle.
HUS:n infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen arvioi Ylen haastattelussa (7.1.), että vaalit voidaan järjestää terveysturvallisesti. Silti suuri määrä äänestäjiä saattaa olla vaalien aikaan altistumisen takia karanteenissa tai sairaana. Vaaliviranomaiset ovat valmistelleet erityisjärjestelyjä tällaisia tapauksia varten. Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan varsinaisena vaalipäivänä karanteenissa olevalle järjestetään mahdollisuus äänestää ulkona. Ennakkoäänestystä ennen on mahdollista ilmoittautua mukaan kotiäänestykseen. Hyvinvointialueilla järjestetään myös ulkoäänestyksiä ennakkoäänestyksessä. Tämä saattaa edellyttää äänestäjältä kuitenkin matkustamista toiseen kaupunkiin tai kuntaan.
Pandemian aikana järjestetyissä vaaleissa äänestysaktiivisuus kasvoi 35 prosentissa maista, mutta laski 65 prosentissa tapauksista. Share on XMaailmalla on monia esimerkkejä onnistuneesti järjestetyistä vaaleista korona-aikana. Kansainvälinen demokratiajärjestö International IDEA ylläpitää listaa pandemian aikana järjestetyistä vaaleista: Tähän mennessä ainakin 153 valtiota tai aluetta on järjestänyt vaalit vuodesta 2020 lähtien. Tarkastelussa äänestysaktiivisuus kasvoi 35 prosentissa maista pandemian aikana, mutta laski 65 prosentissa tapauksista. Suomessa kesälle 2021 siirretyissä kuntavaaleissa kokeiltiin useita äänestämistä helpottavia uudistuksia, kuten pidennettyä ennakkoäänestysaikaa, ulkoäänestyspisteitä ja varuskuntien laitosäänestystä. Valitettavasti erityisjärjestelyistä huolimatta kuntavaaleissa äänestysprosentti (55,1 %) jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1945 jälkeen.
Aluevaaleissa pitää siis olla huolissaan äänestysaktiivisuudesta. Lähtökohdat ovat haastavat. Kyseessä on uusi hallinnontaso ja uudenlaiset vaalit. Julkisessa keskustelussa on toisteltu kyllästymiseen asti, kuinka aluevaalit eivät kiinnosta ihmisiä ja vaalihumu ei käynnisty. Jo ehdokasasettelu antaa aihetta huoleen, sillä edes suuret eduskuntapuolueet eivät asettaneet täysiä ehdokaslistoja ensimmäisissä aluevaaleissa ja moni tunnettu poliitikko on päättänyt olla asettumatta ehdolle.
Kansalaisten kokema epäluottamus hallintoa kohtaan on myrkyllistä demokratialle pitkällä aikavälillä. Share on XKoronapandemia on kiihdyttänyt entisestään demokratian heikentymistä maailmalla. Monissa valtioissa epidemiatilannetta on käytetty syynä kaventaa kansalaisyhteiskunnan ja lehdistön toimintavapauksia, luoda valtaa keskittävää lainsäädäntöä ja perua vaaleja.
Suomen kannalta koronapandemian merkittävin uhka demokratialle on välillinen. Mikäli aluevaalien äänestysaktiivisuus jää hyvin matalaksi tai äänioikeuden käyttäminen nähdään vaikeana, voi avautua mahdollisuus kritisoida vaalitulosta epälegitiiminä. Tällainen kansalaisten kokema epäluottamus hallintoa kohtaan on myrkyllistä demokratialle pitkällä aikavälillä. Demokratiaa pitääkin vaalia sekä puheissa että teoissa. Vaalien epäkiinnostavuuden sijaan on tärkeää puhua asioista, joista aluevaaleissa päätetään ja puolueiden kannoista niihin. Ja ennen kaikkea äänestää.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.