Yhdysvallat. Järkytys naisten oikeuksien häikäilemättömästä murentamisesta ja hypystä 50 vuotta ajassa taaksepäin tuntuu ympäri maailman. Yhdysvaltojen korkein oikeus muutti koko liittovaltion linjan aborttiin yhdellä päätöksellä. Jokainen osavaltio saa siis tulevaisuudessa itse päättää, onko naisella kyseisellä alueella oikeus ja todellinen mahdollisuus turvalliseen aborttiin vai ei. Abortin saaminen voidaan nyt taas myös kieltää. Turvallinen abortti on ihmisoikeus ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien toteutuminen on edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Naisten oikeudet koskettaa puolta maailmaa.
Oslo. Niin surullista, että kaksi ihmistä kuoli ja 21 loukkaantui joukkoammuskelussa homobaarin ulkopuolella yhdenvertaisuuden tyyssijassa Oslossa. Tapausta tutkitaan terrorismina ja viharikoksena. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on täälläkin puolustettava niin kauan, kunnes kaikki syrjintä ja viimeinenkin väkivalta on kitketty. Viime viikonloppuna Helsingin Pridessä kuljimme rinnakkain ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Rakkaus on aina vihaa suurempi.
Ukraina. Venäjän sota Ukrainassa on samalla hyökkäys Euroopan demokratiaa, turvallisuutta ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää vastaan. Venäjän hyökkäys loukkaa kansainvälistä oikeutta ja iskee erityisesti tavallisiin ihmisiin kuten naisiin, lapsiin ja vammaisiin. Ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, elämänsä ja läheisensä. Meidän on ymmärrettävä, miten tärkeää on turvata jokaisen oikeus hakea turvapaikkaa tarvittaessa. Sillä on merkitystä, että puolustamme kansainvälistä oikeutta ja pidämme huolen siitä, että sotarikoksiin syyllistyneet tuomitaan.
Afganistan, Itä-Afrikka, Jemen +. Ei ole yllättävää, että sodat ja kriisit ympäri maailman luovat nälänhätää muun hädän ohella. Jo 690 miljoonaa ihmistä menee nukkumaan tyhjällä vatsalla. Esimerkiksi Afganistanissa joka kolmas ihminen on nälänhädän vaarassa ja heistä 2 miljoonaa on aliravittuja lapsia. Kun kuivuus, pandemia, konfliktit ja ruokaturva pahenevat niin nälkä yltyy. Tuntuu kliseeltä sanoa, että historia vaikuttaa toistavan itseään jollemme välitä riittävästi, että onnistuisimme vielä estämään massiivisen nälänhädän?
Edellä mainittujen esimerkkien perusteella elämme maailmassa, jossa demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokehitys ottavat selvää takapakkia. Tiedämme, että demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole itsestään selviä selviytyjiä edes Euroopassa. Euroopan neuvoston puheenjohtaja varoitti viime vuonna jäsenmaita siitä, että Euroopassa päättäjien on huomioitava erityisesti disinformaation, kansalaisyhteiskunnan vaimentamisen ja mediavapauden tukahduttamisen vaarat ja vaikutukset.
Venäjä on tässä varmasti malliesimerkki. Venäjän demokratiakehitys on mennyt huonompaan suuntaan jo kauan, ihmisoikeuspuolustajia on vaimennettu ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt ovat yrittäneet kommunikoida tilanteesta jo viimeiset 20 vuotta. Kehitys kuitenkin kiihtyi kymmenen vuotta sitten. Ukrainan sodan kautta näemme, ettei Venäjän tavoitteena ainoastaan ole sota vaan yritys koko sopimusperusteisen järjestelmän romuttamisesta, kaikilla areenoilla.
Onko tällaisessa maailmassa tilaa puhua demokratian rakenteista, demokraattisesta yhteiskunnasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmisten vapaudesta?
Mielestäni meillä ei ole vaihtoehtoja. On pakko yrittää. Meillä on voimavaroja, osaamista ja kokemuksia hyvän yhteiskunnan merkityksestä ihmisten elämälle. Jollemme me nouse puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, jollemme me käytä voimiamme paremman rakentamiseen ja haasteiden ratkaisemiseen – niin kuka sitten?
Meidän tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota valtioiden sisäiseen ihmisoikeuskehitykseen. Ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota tulee aktiivisesti puolustaa ja tukea rakenteilla, jotka vahvistavat ja kykenevät puolustautumaan tilapäisten epädemokraattisten poliittisten voimien paineessa. Meidän on kyettävä samanaikaisesti työstämään niin kiireellisiä kuin pitkän aikavälin haasteita. Putinin sota ei saa niellä meidän kaikkia resursseja koulutuksesta, tasa-arvon edistämisestä tai ilmastokriisin ratkaisemisesta.
Tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, turvallisuudentuntoa ja inhimillistä politiikkaa, joka tekee kaikkensa poistaakseen rasismin, vihapuheen ja ulkopuolisuuden tunteen. Olemme jo saaneet aikaan jonkin verran mutta paljon on vielä saavuttamatta. Tämä hallitus on paras, jonka olen koskaan saanut kokea, pandemiasta ja sodasta riippumatta – sosiaaliliberaali hallitus, joka ottaa vastuuta. Mutta myös hyvisten on jaksettava panostaa oikeusvaltion rakenteiden ja ihmisoikeuksien murentamista vastaan. Ajattelen että naisilla politiikassa on suuri merkitys. He kantavat vuosien taistelua tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista rinnassaan.
Vi kvinnor behövs just nu, vi som tror på globalt ansvar och samarbete. Vi behövs, vi som påminner om att vi alla kan någon gång vara en utsatt minoritet. Vi behövs, vi som ser hur ekonomiska beslut påverkar vardagen, vi som ser barnen, som ser den äldre kvinnan, vi som ser den som inte kan språket på föräldramötet. Vi som ser havet och horisonten, vi som inte överger våra drömmar. Vi behövs i nästa riksdagsval också.
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.