Ilmaston kuumeneminen on globaali ongelma, jonka vaikutukset tuntuvat paikallisesti. Samoin ilmastonmuutoksen ratkaisuja on tehtävä globaalilla tasolla, mutta niillä on aina paikallisia vaikutuksia. Yksi selkeä esimerkki tästä ovat hiilimarkkinat, joiden oikeudenmukaisuus on tärkeä näkökulma reiluun ilmastokriisin torjuntaan.
Hiilimarkkinoiden tavoitteena on kannustaa päästöjen vähentämiseen ja kompensointiin, ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Käsittelen tässä tekstissä nimenomaan vapaaehtoisuuteen perustuvia hiilimarkkinoita, joilla eri toimijat, yleensä yksityiset yritykset, voivat minimoida aiheuttamiaan ilmastohaittoja rahoittamalla ilmaston kannalta hyvää toimintaa muualla. Hiilimarkkinoiden avulla voidaan esimerkiksi rahoittaa päästöjä vähentäviä projekteja, kuten metsityshankkeita tai uusiutuvan energian projekteja.
Reilujen ja toimivien hiilimarkkinoiden näkökulmasta paikallinen osallistuminen ja demokratia ovat aivan keskiössä. Hiilimarkkinoiden täytyy pystyä tunnistamaan paikalliset vaikutukset ja myös paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus. Kyse on oikeudenmukaisuuden lisäksi mitä suurimmissa määrin myös hiilimarkkinoiden toimivuudesta ja tehokkuudesta.
Pahimmillaan hiilimarkkinoiden huono toimeenpano tarkoittaa vihreää kolonialismia, jossa näennäisen ilmastohyvän nimissä ohitetaan täysin vaikutukset paikallisiin ihmisyhteisöihin ja ympäristöön. Mikäli paikallisen näkökulman huomioonottamisessa epäonnistutaan, se voi vaikuttaa monella tavalla haitallisesti sekä paikallisiin yhteisöihin että hiilimarkkinoiden toimintaan.
Hiilimarkkinoilla tarjottavat ratkaisut hiilensidonnasta ja uusiutuvasta energiasta ovat yleensä aina myös kysymyksiä maankäytöstä (tai vesistöjen käytöstä). Paikallisesta näkökulmasta maankäytön merkitys on todella valtava. Maa-alueilla on yleensä aina olemassa paikallinen merkitys ja paikallista käyttöä. Tällaisia paikallisia maankäytön tapoja voivat olla esimerkiksi metsästys, laidunnus, maanviljely, polttopuun saatavuus, kulttuuriset tai seremonialliset tärkeät paikat tai vaikkapa vakiintuneet kulkureitit. Päästövähennyskeinot, kuten metsitys tai tuulivoiman rakentaminen muuttavat maata ja maisemaa dramaattisesti. Siksi muutoksilla täytyy olla paikallisten yhteisöjen siunaus.
Tämä kysymys korostuu vahvasti alkuperäiskansojen kohdalla. Alkuperäiskansojen kulttuurit ovat aina sidoksissa perinteisiin elinkeinoihin, jotka ovat sidoksissa maankäyttöön. Samoin oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että hiilimarkkinoilla tehtävien toimenpiteiden hyötyjen täytyy jakautua reilusti. Hyötyjen täytyy tuntua myös paikallisella tasolla.
Paikallisen osaamisen ja ymmärryksen avulla erilaisista ilmaston lämpenemistä hillitsevistä projekteista voidaan saada myös enemmän irti. Siten voidaan paremmin huomioida paikalliset vaikutukset esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen. Samalla voidaan saada aikaiseksi myös paikallisia hyötyjä, kuten aliedustettujen ryhmien parempaa osallistumista.
Jotta paikallinen osallistuminen, tiedon takaaminen, riittävät voimavarat, reilu hyödynjako ja paikalliset vaikutukset tulevat huomioiduksi, kaikkien hiilimarkkinoilla toteutettavien toimien täytyy täyttää kaksi tärkeää periaatetta. Ensinnäkin kaiken toiminnan täytyisi toteuttaa paikallisyhteisöjen suhteen vapaan, etukäteisen ja tietoon perustuvan hyväksynnän periaatetta eli FPIC-periaatetta. Vain FPIC-periaatteen kautta voidaan varmistaa, että projekteilla on aito paikallinen hyväksyntä. Toinen keskeinen periaate on ei vähäistä suurempaa haittaa -periaate eli englanniksi Do No Significant Harm, DNSH.
Paikallinen ymmärrys ekosysteemeistä, sosiaalisista suhteista ja talouden olosuhteista on korvaamaton apu suunniteltaessa ja toteutettaessa toimia, jotka pyrkivät vähentämään hiilipäästöjä ja edistämään kestävää kehitystä. Kun paikallisten ihmisten yhteisöt ovat aktiivisesti mukana hiilimarkkinoiden kehittämisessä, voidaan varmistaa, että toimet eivät ainoastaan edistä globaaleja ilmastotavoitteita, vaan myös tukevat paikallista taloudellista kehitystä ja sosiaalista hyvinvointia.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.