Poliisit ja santarmit hakkaavat mielenosoittajia pampuilla. Huligaanit käyvät vaaliehdokkaiden kimppuun ja tuhoavat mainoksia. Nimettömät ryhmät levittävät netissä uhkauksia ja huhuja lannistaakseen äänestämistä ja ehdolle lähtemistä tai kylvääkseen eripuraa.
Tällaisesta vaaliväkivallasta kansainväliset uutistoimistot ovat raportoineet vuonna 2024, eli vaalien supervuonna. Sana “supervuosi” voi kuulostaa mahtipontiselta, mutta sen käyttö on perusteltua. Vuonna 2024 lähes puolet maailman väestöstä – noin 3,7 miljardia ihmistä – on päässyt äänestämään, sillä vaaleja on järjestetty yli 60 maassa. Moni äänesti aikuistumisen myötä ensimmäistä kertaa.
Uutisraporttien perusteella voi jo nyt todeta, että vaaliväkivaltaa on esiintynyt usealla mantereella eri muodoissa.
Tutkimusinstituutit muodostavat edelleen kokonaiskuvaa toteutuneesta vaaliväkivallasta vuonna 2024, mutta uutisraporttien perusteella voi jo nyt todeta, että sitä on esiintynyt usealla mantereella eri muodoissa.
Vaalit ovat kansalaisille yksi merkittävimmistä tavoista vaikuttaa päätöksentekoon sekä liberaaleissa demokratioissa että hybridihallinnoissa, joissa kansalaisten muut keinot edistää itselleen tärkeitä asioita ovat rajatummat.
Perinteisesti on ajateltu, että vaaliväkivalta vähentää äänestysaktiivisuutta ja heikentää luottamusta vaalijärjestelmään. Toisaalta uudempien tutkimusten mukaan syy-seuraussuhde ei ole ihan niin suoraviivainen. On esimerkiksi tutkimuksia, joiden mukaan vaaleihin liittyvä väkivalta saattaa Afrikassa jopa lisätä äänestysintoa ja poliittista järjestäytymistä varsinkin alueilla, joissa kannatetaan oppositiota. Tämä johtuu halusta vastustaa pelottelua ja uhkailua ja toisaalta pitää kiinni omista oikeuksista.
Tekijöitä on moneksi
Vaaleihin liittyvää väkivaltaa on ollut jo muinaisessa Kreikassa, ja sitä ilmenee edelleen useissa eri muodoissa. Sen tekijöitä voivat olla esimerkiksi valtiot, aseelliset ryhmittymät, puolueita tai poliittisia tahoja lähellä olevat ryhmät tai uskonnolliset ja perinteiset johtajat. Vaaliväkivaltaa voidaan kohdistaa äänestäjiin, ehdokkaisiin, yksityiseen omaisuuteen ja julkiseen infrastruktuuriin. Lisäksi vaaliväkivaltaa voi esiintyä vaalisyklin eri vaiheissa ehdokasasettelusta äänestyspäivään ja sen jälkeenkin.
Demokratiaa mittaavan V-Dem-instituutin kokoamien tietojen mukaan EU:n alueella ei ole viimeisen kahdenkymmenen vuoden esiintynyt juurikaan äänestäjiin kohdistuvaa ei-valtiollisten toimijoiden harjoittamaa vaaliväkivaltaa vaalisyklin aikana. Afrikassakin se ei ole lisääntynyt, joskin sitä esiintyy edelleen paikoitellen joissakin maissa.
Vuonna 2024 valtioiden harjoittamaan kansalaisiin kohdistuvaa vaaliväkivaltaa nähtiin kuitenkin Senegalissa, missä turvallisuusjoukot tukahduttivat väkivaltaisesti mielenosoituksia istuvan presidentin ehdotettua vaalien lykkäämistä. Kun vaalit lopulta järjestettiin, sekä Euroopan unionin että Länsi-Afrikan talousyhteisön vaalitarkkailumissiot totesivat niiden sujuneen oikeudenmukaisesti ja kehuivat vaalien käytännön järjestelyjä.
Komoreilla ja Mosambikissa taas väkivaltaisuudet alkoivat vuoden 2024 vaalien jälkeen. Komoreilla turvallisuusjoukkojen kovat otteet johtivat yhden henkilön kuolemaan. Mosambikissa armeijan sortotoimet vaalien jälkeen ovat Al Jazeeran mukaan johtaneet ainakin 30 ihmisen kuolemaan.
Ei-valtiollisten toimijoiden harjoittama äänestäjiin tai oppositioon kohdistuva väkivalta on Euroopassa kasvanut jonkin verran. Afrikassa ja Aasiassa väkivaltaa esiintyy enemmän kuin Euroopassa, vaikka Afrikassa sen määrä on hieman laskenut. Vaalien supervuosi oli kuitenkin karvas muistutus siitä, että ideologisten ryhmittymien harjoittamaa vaaliväkivaltaa esiintyy yhä.
Kun esimerkiksi Ranskassa käytiin vuonna 2024 parlamenttivaalit, yli 50 ehdokasta ja puolueaktiivia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyiden kohteeksi. Yksi heistä oli Renessanssi-puolueen ehdokas Prisca Thevenot, joka pohti suullisen ja fyysisen vaaliväkivallan välistä yhteyttä hyökkäyksen jälkeen.
“Sanojen symbolinen väkivalta muuttui nopeasti fyysiseksi väkivallaksi. Olemme edelleen shokissa, mutta pysyn liikkeessä”, Thevenot sanoi AP:n haastattelussa.
Vaalien alla ranskalaiset päättäjät yli puoluerajojen tuomitsivat vaaliväkivallan.
Intiassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi, että hindunationalistinen valtapuolue BJP lietsoo kampanjoissaan vihaa erityisesti kristittyjä ja muslimeja vastaan. Vaalien jälkeen on raportoitu tapauksista, joissa muslimeja pahoinpidellään tai heidän talojaan on tuhottu perusteettomien, lehmän teurastukseen liittyvien syytösten vuoksi. Intian keskusvaalilautakunnan arvioiden mukaan hyökkäyksiä on nähty erityisesti alueilla, joissa BJP:n kannatus on laskenut.
Vaaliväkivaltaa tapahtuu myös katseilta piilossa
Vaaliväkivaltaa esiintyy myös muissa muodoissa kuin fyysisenä väkivaltana. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa on tutkittu ansiokkaasti erityisesti uhkailua, äänten ostamista ja klientelismiä – siis tilanteita ja suhteita, joissa puolue tai muu poliittinen toimija tarjoaa viiteryhmälleen etuja vastineeksi äänistä ja palveluksista. Tutkimuskirjallisuudessa näitä ilmiötä kutsutaan vaalimanipulaatioksi.
Joidenkin tutkijoiden mukaan vaalimanipulaatio on Afrikassa yleisempi vaaleihin liittyvä väkivallan muoto kuin esimerkiksi mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen. Hienovaraisemmasta uhkailusta ja äänten ostamisesta on kuitenkin vaikeampaa saada visuaalisesti näyttäviä uutiskuvia, minkä vuoksi siitä raportoidaan ja keskustellaan vähemmän.
Myös tutkimusinstituutti V-Demin mukaan Afrikassa tapahtuu edelleen äänten ostamista, joskin sekin on vähentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Siitä huolimatta vaalien supervuonna raportoitiin äänten ostamisesta Ghanassa ennen vuoden 2024 parlamenttivaaleja. Lisäksi EU:n mukaan Senegalissa havaittiin äänten ostamista ainakin yhdessä maakunnassa.
Vuonna 2024 äänten ostamista raportoitiin myös Afrikan ulkopuolella, esimerkiksi Georgiassa ja Moldovassa, joissa järjestettiin parlamentti- ja presidentinvaalit lokakuussa ja marraskuussa. Lisäksi oikeusoppineet ovat pohtineet, täyttävätkö amerikkalaismiljardööri Elon Muskin miljoonan dollarin arpajaiset vaa’ankieliosavaltioissa ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja laittoman vaalimanipulaation tunnusmerkit.
Vaalimanipulaatioon kuuluu myös oppositiopoliitikkojen ja kriitikoiden häirintä ja vangitseminen ennen vaaleja joko tekaistuilla tai poliittisesti motivoiduilla syytteillä. Näin tapahtui esimerkiksi ennen Tunisian vuoden 2024 presidentinvaaleja, jotka istuva presidentti voitti yli 90 prosentin äänisaaliilla.
Tunisian presidentinvaaleissa äänestysprosentti jäi noin 29 prosenttiin, mikä on alhaisin lukema presidentinvaaleissa koko maan itsenäisen historian aikana.
Vaaleja ei käydä tyhjiössä
Maissa, jotka kamppailevat sisällissodan tai sen jälkiseurauksien kanssa, vaalit voivat laukaista tai entisestään syventää väkivaltaisuuksia. Väkivaltaisuudet ja kaaos voivat myös rasittaa maata niin paljon, että sen johtajat arvioivat, ettei vaaleja voida järjestää.
Vaaliväkivallan riski kasvaa tilanteissa, joissa vaalikampanjointi on käynyt erityisen jännittyneeksi.
Tällainen tilanne nähtiin vuonna 2024 esimerkiksi Etelä-Sudanissa, missä oli tarkoitus järjestää ensimmäiset vaalit sitten maan itsenäistymisen vuonna 2011. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että vaaleja lykätään vuoteen 2026.
”Tämä oli väistämätöntä, mutta valitettavaa. Eteläsudanilaiset ovat todella turhautuneita johtajiensa kyvyttömyyteen toteuttaa rauhansopimusta ja varmistaa, että maassa tapahtuu demokraattinen siirtymä”, totesi YK:n Etelä-Sudanin erityislähettiläs Nicholas Haysom turvallisuusneuvoston kokouksessa marraskuussa 2024.
On myös tutkimuskirjallisuutta, joka viittaa siihen, että vaaliväkivallan riski kasvaa tilanteissa, joissa vaalikampanjointi on käynyt erityisen jännittyneeksi. Vaaliväkivaltaa esiintyy jonkin verran enemmän alueilla, joilla opposition kannatus on vahvaa.
Esimerkiksi Pakistanissa armeija ja poliisi ovat pitkään käyttäneet kovia otteita alueilla, joissa opposition kannatus on merkittävää. Näin se teki myös vuoden 2024 vaaleissa, joiden aikana nähtiin useita yhteenottoja puolueiden kannattajien ja armeijan välillä.
Pakistanissa valtio ei kuitenkaan ollut ainoa taho, joka sortui väkivaltaisuuksiin. ISIS teki hyökkäyksiä puolueiden toimistojen ulkopuolella vaalien alla. Lisäksi Balochistanin separatistiliike teki äänestyspaikolle useita hyökkäyksiä käsikranaateilla. Eri ryhmittymien tekemät hyökkäysten määrä kasvoi vaalipäivää kohti.
Tulevaisuuden haasteet
Internetin laajamittainen käyttö on mahdollistanut uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Vielä 2000-luvun alussa moni oli varma, että internet vahvistaisi demokratiaa ennennäkemättömällä tavalla.
Ajatus ei ole täysin tuulesta temmattu. Internet on tehnyt tiedosta saavutettavampaa kuin koskaan aiemmin, mutta samalla siitä on tullut uusi alusta, jolla valtiot ja äärijärjestöt voivat harjoittaa häirintää, uhkailua ja valvontaa. Useassa maassa Afrikassa ja Aasiassa aktivisteja pidätetään, mikäli he julkaisevat sosiaalisessa mediassa poliittista sisältöä. Esimerkiksi Bangladeshissa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi viranomaisten vangineen vaalien alla sosiaalisessa mediassa hallitusta arvostelleita kansalaisia.
Kuten muukin väkivalta, myös vaaliväkivalta on osittain sukupuolittunutta ja se voi kohdistua vähemmistöihin. Esimerkiksi Irlannin kunnallisvaaleissa raportoitiin 36 häirintätapausta. Näistä 13 kohdistui moninaisen taustan omaaviin ehdokkaisiin ja tapaukset olivat luonteeltaan muukalaisvihamielisiä.
Häirinnän kohteeksi joutuivat Irlannissa paitsi ehdokkaat myös heidän kampanjatiiminsä. Näin kävi esimerkiksi vapaaehtoisille, jotka kampanjoivat nigerialaistaustaisen Suzzie O’Deniyin puolesta, kun hän pyrki Limerickin kunnanvaltuustoon. Vapaaehtoiset kohtasivat kampanjan aikana rasistista huutelua ja uhkailua.
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan Euroopassa naisten osallistumista politiikkaan sekä vaalisyklin aikana että sen ulkopuolella vaikeuttaa seksuaalissävytteinen psykologinen häirintä, josta merkittävä osa tapahtuu digitaalisilla alustoilla.
Vaikka vaaliväkivalta on viime vuosina vähentynyt, sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet ja paikoin voimistuneet.
Parlamenttienvälisen liiton IPU:n brittiläisen valtuuskunnan varapuheenjohtaja korosti ennen vaalien supervuotta, että naisten häirintä ja uhkailu digitaalisilla alustoilla ovat yksi demokratian keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista. Lisäksi hän totesi, että tekoäly voi tulevaisuudessa lisätä uhkailua ja tehdä siitä laajamittaisemman ilmiön, esimerkiksi deepfake-videoiden eli syväväärennösten avulla.
Vuosi 2024 oli monella tapaa demokratian juhlaa, kun ennätysmäärä ihmisiä pääsi äänestämään. Toisaalta se toi myös esiin vaaliväkivallan monet kasvot. Vaikka vaaliväkivalta on viime vuosina vähentynyt, sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet ja paikoin voimistuneet.
Tulevaisuuden uhat eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä. Sen sijaan puolueilla, järjestöillä, julkishallinnolla ja kaikilla julkiseen keskusteluun osallistuvilla on keskeinen rooli vaalirauhan edistämisessä.
Vuosi 2024 todisti myös, että ihmisillä on, väkivallan uhasta huolimatta, vankka halu osallistua ja vaikuttaa – ja juuri se luo toivoa demokratian tulevaisuudelle.