Suomessa on perinteisesti ollut vahva luottamus demokratiaan vakauden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Demokratiakehitys ympäri maailmaa on kuitenkin viime vuosina ollut laskusuuntainen ja Suomessakaan vakaata tilannetta ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Kansalaisjärjestöjen lisäksi erityisesti poliittisilla puolueilla ja eduskunnan kaltaisilla instituutioilla on suuri vastuu demokratian edistämisessä ja suojelemisessa niin kotimaassa kuin muuallakin.
Demokratialle on uhka, jos kansalaiset eivät tunne kaikkia vaikutusmahdollisuuksiaan tai eivät arvosta niitä. Huhtikuun kuntavaaleissa äänestysprosentti laski entisestään, ja moni kansalainen kokee poliittisen keskustelun usein riitaisana. Kansalaisten, erityisesti nuorten, olisikin tärkeä ymmärtää, miten valtaa käytetään ja miten voi itse vaikuttaa.
Demokratialle on uhka, jos kansalaiset eivät tunne kaikkia vaikutusmahdollisuuksiaan tai eivät arvosta niitä.
Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan nuoret kokevat, etteivät he tule kuulluksi politiikassa. Mielenterveyspalvelu Sekasin-chatin toteuttamassa kyselyssä vastaajista kaksi kolmasosaa uskoi, että poliitikot eivät ole kiinnostuneita nuorten mielipiteistä. Lähes puolet vastaajista koki, ettei saa tarpeeksi tietoa päätöksenteosta, vaikuttamisesta tai äänestämisestä. Kuitenkin kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi, että haluaa äänestää seuraavissa vaaleissa. Politiikka ja vaikuttaminen siis kiinnostaa nuoria, mutta omia mahdollisuuksia ei aina tunneta.
Yksi keino lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon on erilaiset deliberatiivisen demokratian kokeilut, joita Suomessa on toteutettu niin kuntatasolla kuin valiokuntakäsittelyssä. Kyse on keskusteluun ja harkintaan pohjautuvasta demokratiasta, jossa kansalaiset keskustelevat tietystä kysymyksestä keskenään tasa-arvoisesti toisiaan kuunnellen. Tämä voi täydentävää perinteistä demokraattista järjestelmää.
Myös poliittiset puolueet voivat omalla toiminnallaan edistää demokratiaa ja ehkäistä yhteiskunnan jakautumista.
Eduskunta tekee yhdessä eduskuntaryhmien kanssa monipuolista demokratiakasvatusta, jossa esitellään eduskunnan toimintaa ja valotetaan myös eduskuntatyön poliittista puolta. Eduskunnan demokratiakasvatuksen erityisenä kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen katveessa olevat kansalaiset. Demokratiakasvatus nostetaan myös eduskunnan kanslian strategiassa tärkeäksi keinoksi edistää Suomessa vahvaa, kansanvaltaista demokratiaa. Tavoitteena on myös lisätä vuorovaikutusta kansanedustajien ja kansalaisten välillä.
Poliittisten instituutioiden lisäksi myös poliittiset puolueet voivat omalla toiminnallaan edistää demokratiaa ja ehkäistä yhteiskunnan jakautumista. Rakentava parlamentaarinen keskustelu, reilu ja avoin vaalitoiminta, eriarvoisuuden torjunta sekä poliittisen osallistumisen edistäminen ovat kaikki keinoja demokratian vahvistamiseen.
Puolueet voivat myös yhteistyössä madaltaa sosiaalisia, taloudellisia ja koulutuksellisia esteitä poliittiseen osallistumiseen. Demokratia vahvistuu, kun jokainen voi halutessaan osallistua yhteiseen päätöksentekoon.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.