Nuori liberaalifeministi, joka kirjoittaa politiikasta vihaisesti mutta viiltävän satiirisesti, on Tansaniassa harvinaisuus. Elsie Eyakuze on The East African -lehden kolumnisti ja aktiivinen bloggaaja, joka ei säästele vallanpitäjiä, korruptoituneita liikemiehiä tai väkivaltaan yllyttäviä uskonoppineita kirjoituksissaan.
Tapasin Elsien hänen kotonaan Mikochenissa, Dar es Salaamin kaupungin keskiluokkaisemmalla laidalla. Hän kertoo aloittaneensa blogikirjoittamisen vuonna 2008, suoritettuaan maisteritutkinnon Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa. Hänen tavoitteenaan oli murtaa se ala-arvoinen kuva, jota monet englanninkieliset nettisivut Tansaniasta välittivät.
“Kun googlasin ‘Dar es Salaam’, löysin lähinnä ulkomaalaisten kirjoittamia artikkeleita, joissa ruikutetaan, ettei tansanialaisista kaupoista löydy sveitsiläistä suosikkisuklaata. Mielestäni oli tärkeää välittää ulkomaailmalle toisenlainen, aidompi kuva kotimaastani”, Elsie kertoo. Tämän takia hän päätti kirjoittaa englanniksi, mikä ei ole itsestään selvä valinta maassa, jonka kansalliskieli on swahili.
Kehitystyöntekijästä kirjoittajaksi
Analyyttinen kriittisyys on koko ajan läsnä Elsien puheessa, mutta samalla hän ihailtavalla tavalla uskoo periaatteisiinsa ja pohtii, miten asioita pitäisi tehdä paremmin. Hän kertoo, että vapaaksi kirjoittajaksi ryhtymistä edisti kuitenkin täydellinen ammatillinen umpikuja, jonka jälkeen ainoa ratkaisu oli alanvaihto.
“Työskentelin vajaan vuoden eräässä suuressa kansainvälisessä avustusjärjestössä, mutta petyin sen tehottomuuteen ja tekopyhyyteen. Ajoimme hienoilla autoilla köyhien ihmisten luo, mutta meillä ei ollut heille mitään tarjottavaa. Totesin, että tarvitsen älyllistä itsenäisyyttä ja minulla oli halu herättää keskustelua kirjoittamalla.”
Monipuoluedemokratia kehityksen edellytys
Alanvaihto kantoi hedelmää, kun hänen blogisivustonsa Mikocheni Report alkoi kerätä kiinnostuneita lukijoita ja myöhemmin myös erilaisia media-alan palkintoja. Elsie kommentoi blogissaan yhä Dar es Salaamin arkielämää, mutta hänen sanomansa on muuttunut paljon poliittisemmaksi. Hän kertoo tajunneensa, että Tansanian keskeisimmät ongelmat ovat monipuoluejärjestelmän toimimattomuus ja laajalle levinnyt korruptio.
Hän selittää, että aktiivinen poliittinen oppositio ja toimiva parlamentti ovat keskeisiä edellytyksiä sille, ettei korruptioskandaaleissa ryvettynyt valtapuolue CCM voi jatkaa entiseen malliin. Oppositio onkin herännyt viime vuosina, ja jotkut uskaltavat toivoa jopa vallanvaihtoa vuoden 2015 vaaleissa. Parlamentin ollessa eräänlainen nukketeatteri poliittinen vastarinta kuitenkin purkautuu mielenosoituksina, jotka ovat viime vuosina muuttuneet entistä väkivaltaisemmiksi.
“Vaikka haukun valtapuoluetta ja irvailen usein presidentti Kikweten laiskuudelle, en voi tunnustautua oppositionkaan kannattajaksi. Chadema-puolueella olisi valmiudet nousta valtaan, mutta ideologisesti heidän ainoa pitävä periaatteensa on CCM:n syyttely. CUF on myös vahva puolue, mutta sillä on kannatusta lähinnä rannikkoalueilla. Olennaista ei ole se, että valtapuolue vaihtuu, vaan se, että parlamentti voi valvoa hallituksen toimia yhdessä median kanssa.”
Naiskiintiöt nykyisellään demokratian irvikuva
Suoranaisen valtiokontrollin lisäksi keskeinen haaste ilmaisunvapauden kannalta ovat yhteisöjen keskuudessa vallitsevat käyttäytymisnormit. Elsie huomauttaa, että vanhemmilla mieshenkilöillä on selvästi enemmän mahdollisuuksia ilmaista itseään kuin naisilla tai edes nuorilla miehillä.
Tansanian parlamentissa onkin nuorille ja naisille varattuja kiintiöpaikkoja. Elsie pitää käytäntöä täysin toimimattomana, koska näitä henkilöitä ei valita yleisellä vaalilla, vaan puolueet saavat kiintiöpaikkoja suhteessa kokonaisäänimääräänsä. “Valintamekanismi on täydellinen demokratian irvikuva, joka edistää ainoastaan suurimpien puolueiden ylivaltaa parlamentissa. Kiintiöpaikoille nimitetään ne, jotka kulkevat kyselemättä puoluejohdon talutusnuorassa”, Elsie puhisee.
Tansania on uudistamassa perustuslakiaan ja naisten poliittiseen osallistumiseen liittyen kiintiöpaikat ovat yksi tärkeä kiistanaihe. Kritiikistään huolimatta Eyakuze ei vaadi niiden poistamista, ainoastaan sitä, että rakennetta muutetaan siten, että myös kiintiöjärjestelmän kautta valitut edustajat valitaan demokraattisesti. “Tällä hetkellä järjestelmästä on enemmän haittaa kuin hyötyä naisten oikeuksien kannalta, sillä kansa on menettänyt uskonsa siihen, että naispoliitikot voisivat toimia itsenäisesti.”
Hän lisää kuitenkin itse kunnioittavansa politiikan ja yrityselämän johtopaikoille päässeitä naisia, sillä tie huipulle on hänen nähdäkseen äärimmäisen kivinen. Hän kuitenkin huomauttaa, että Tansaniassa vahvimmatkin feministit uskovat hyvin perinteisiin sukupuolirooleihin. “Kaltaiseni modernit feministit, jotka kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että nainen on ensisijaisesti äiti ja vaimo, ovat erittäin harvassa. Itse haluaisin edistää käsitystä naisesta itsenäisenä toimijana, joka voi olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen, vaikka hän ei halua mennä naimisiin ja hankkia lapsia. Se on yhä Tansaniassa todella radikaali näkemys”, hän toteaa.
——–
Elsie Eyakuzea haastatteli Tomi Lounio, joka on Demon Tansanian toimiston korkeakouluharjoittelija. Haastattelun toinen osa löytyy täältä.
Elsien Mikocheni Report –blogi ja The East African –lehden kolumni.