Miksi poliittiset johtajat ovat yleensä miehiä? Miten politiikan haasteet eroavat Sambiassa ja Suomessa? Miksi naiset ovat aliedustettuja kunnallispolitiikassa? Nämä ja muut kysymykset tasa-arvosta ja politiikasta puhuttivat Naistenpäivän kunniaksi järjestetyssä seminaarissa Säätytalolla keskiviikkona 8.3. Seminaari ”Women, elections and campaigning” järjestettiin yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa, ja puhujakaarti oli vaikuttava sekä kansainvälinen – Demon sambialaisen yhteistyöjärjestön Zambia National Women’s Lobbyn puheenjohtaja Beauty Katebe toi mukaan näkökulmia Sambiasta, ja presidentti Tarja Halonen inspiroi osallistujia esikuvana.
Tilaisuuden avasi tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila. Hän korosti, että Suomen kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassa painopisteenä ovat naiset ja tytöt. Lammilan on yksi maailman viidestä sukupuolten tasa-arvosuurlähettiläästä, ja hän kehottikin pitämään lippua korkealla puolustaen sukupuolten tasa-arvoa.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi lähestyi tasa-arvokysymyksiä tutkijan näkökulmasta: miksi näitä asioita vieläkin tutkitaan, miksi me edelleenkin puhumme näistä asioista? Perusteluiksi hän esitti faktoja: Kahdella puolueellamme ei ole koskaan ollut naisjohtajaa, naisehdokkaita on vaaleissa aina alle 40 %, ja naisia kuullaan paljon vähemmän asiantuntijoina mediassa kuin miehiä.
Näkökulmia ja haasteita Sambiasta
Beauty Katebe Zambia National Women’s Lobbystä puhui haasteista, joita naisehdokkaat kohtasivat viime vuoden vaaleissa, mutta myös heidän onnistumisistaan. Kampanjoinnin kulujen ja ehdokasmaksujen ollessa korkeita naisten kampanjointi on taloudellisesti haastavaa. Taloudellinen valta on maassa pääasiassa miehillä. Tähän liittyy myös korruptio, joka on suuri ongelma Sambiassa. Poliittinen kulttuuri on lisäksi konfliktiherkkää, eikä väkivallaltakaan ole vältytty.
Katebe oli kuitenkin positiivinen: Zambia National Women’s Lobby on työskennellyt naisten puoluerajat ylittävän yhteistyön ja politiikassa olevien naisten resurssien puolesta, ja hän uskoo, että Sambia voi kehittyä tässä asiassa.
Beauty Katebe puhui Sambian tilanteesta
Politiikassa tasa-arvo ei ole valmis
Samanlaisia kokemuksia ja globaaleja teemoja löytyy niin Sambiasta kuin Suomestakin, totesi presidentti Tarja Halonen 40 vuoden kokemuksella. Hänkin nosti esille taloudelliset resurssit: Halonen itse lähti kampanjoimaan puolella siitä budjetista, mikä mieskilpailijoilla oli.
”Olet aina liian nuori tai liian vanha, liian lihava tai liian laiha, liian kaunis tai liian ruma, ja jos olet sopiva, et ole politiikassa”. Näin presidentti Halonen kuvaili kummallisia odotuksia, joita naisille politiikassa asetetaan aiheuttaen yleisössä huvittuneisuutta. Tästä huolimatta Suomi on satavuotisen itsenäisyytensä aikana onnistunut rakentamaan hienon valtion, ja yhtenä tekijänä on hänen mielestään juuri se, että Suomessa on ollut koko ajan tavoitteena pyrkiä kohti sukupuolten tasa-arvoa.
Seminaarin kiinnostavaan ja ajatuksia herättävään paneelikeskusteluun osallistuivat Beauty Kateben lisäksi kansanedustajat Silvia Modig (vas) sekä Tiina Elovaara (ps). He kertoivat omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. He kaikki korostivat sitä, että politiikassa on tasa-arvon saralla vielä paljon työtä. Tiina Elovaara huomautti valiokuntatyöskentelyn olevan vieläkin hyvin sukupuolittunutta. Silvia Modig oli samaa mieltä: naisille annetaan yhä helposti tietynlainen rooli politiikassa. Beauty Katebe kertoi, että naispoliitikot Sambiassa joutuvat kasvattamaan paksun nahan: politiikka ja media kohtelevat naisia julmemmin kuin miehiä.
Kunnallispolitiikassa naisten osallistuminen on vähäisempää kuin valtakunnan tasolla, ja panelistit uskoivat syynä olevan palkkatyön, kotitöiden, lastenhoidon ja kunnallispolitiikan muodostaman yhtälön mahdottomuuden. Naisten välisen yhteistyön merkitystä korostavat kaikki, mutta sen aikaansaaminen ei muun muassa edellä mainittujen syiden vuoksi ole ollut helppoa. Myös Katebe korosti yhteistyötä ja naisten verkostoitumista: naisten pitäisi kokoontua epävirallisiin illanviettoihin keskustelemaan politiikasta!
Anu Juvonen (vas.), Tiina Elovaara, Mari K. Niemi, Beauty Katebe, Juliet Chibuta, Tarja Halonen, Eva Biaudet ja Silvia Modig.
Intersektionaalisuus osa nykypäivän tasa-arvokeskustelua
Yleisökysymysten aikana panelistit haastettiin pohtimaan myös maahanmuuttajien roolia ja näkyvyyttä politiikassa. Modig korostikin, että näkyvää edustusta tarvitsevat kaikki: naiset sekä seksuaaliset, etniset ja muut vähemmistöt. Presidentti Tarja Halonen nosti esiin myös iän yhtenä teemoista, joka risteävät sukupuolten tasa-arvon kanssa. Seminaarin aikana todettiin useaan kertaan, että tasa-arvon saavutusten ei pidä antaa sokaista: työtä on edelleen paljon jäljellä.
Osa Demon strategiaa on luoda naisille turvallisia tiloja: Demo on luonut puoluerajat ylittäviä yhteistyöryhmiä ja keskusteluforumeita, korosti Demon puheenjohtaja ja kansanedustaja Eva Biaudet loppuyhteenvedossaan. Hän myös huomautti, että hänen ensimmäisestä parlamenttivuodestaan 1991 asiat eivät ole kehittyneet huimasti. ”Demokratia ei voi toteutua täysin ilman tasa-arvoa”.