Yksi demokratian keskeisistä perusajatuksista on, että kaikilla tulisi olla oikeus osallistua päätöksentekoon ja että osallistuminen yhteiskunnallisiin päätöksiin toteutuisi myös käytännössä. Yksi tärkeimmistä osallistumisen muodoista on äänestäminen vaaleissa. Valitettavasti viime vuosina äänestysaktiivisuus on kuitenkin ollut laskussa myös Suomen kaltaisessa vakiintuneessa demokratiassa. Vuoden 2025 aluevaaleissa äänestysprosentti nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta kuntavaaleissa se laski edelleen. Molemmissa vaaleissa äänestysaktiivisuus jäi valitettavan matalaksi.
Miten matala äänestysprosentti sitten liittyy demokratiaan? Kun yhä useampi kansalainen jättää äänestämättä, vaalit heijastavat yhä huonommin koko kansan tahtoa. Erityisesti alhainen äänestysaktiivisuus voi johtaa siihen, että vain tietyt väestöryhmät käyttävät äänioikeuttaan, mikä puolestaan keskittää poliittisen edustuksen näille ryhmille. Samaan aikaan niiden, jotka eivät osallistu vaaleihin, ääni kuuluu päätöksenteossa huonommin. Esimerkiksi nuoret ovat olleet aliedustettuina vaaleista toiseen.
Kun yhä useampi kansalainen jättää äänestämättä, vaalit heijastavat yhä huonommin koko kansan tahtoa.
Aktiivinen äänestäminen on keskeistä myös poliittisen järjestelmän legitimiteetin kannalta. Yhtenä äänestämättömyyden syynä onkin nähty epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan, ja joskus äänestämättömyys toimii myös protestin välineenä. Epäluottamus ja halu protestoida eivät kuitenkaan näytä suuressa määrin vetävän ihmisiä pois vaaliuurnilta. Suomea pidetään korkean luottamuksen yhteiskuntana, jolla on toimivat poliittiset instituutiot, luottavainen väestö ja vahva sitoutuminen demokratian arvoihin.
Sen sijaan yhä useammat perustelevat äänestämättä jättämistään sillä, että sopivan ehdokkaan tai puolueen löytäminen koetaan vaikeaksi.
Perinteinen puoluetoiminta ei välttämättä houkuttele nykypäivänä samalla tavalla kuin ennen, etenkään nuoria. Poliittisen ilmapiirin kiristyessä moni epäröi asettua ehdolle vaaleissa. Kärjistyneet keskustelut, henkilöön kohdistuva vihapuhe ja jatkuva julkinen arvostelu voivat tehdä osallistumisesta raskasta ja epäkiitollista. On selvää, että kun ehdokasasettelu kapenee, myös äänestäjien valinnanvara vähenee. Tällöin oman ehdokkaan löytyminen voi vaikeutua entisestään.
Keskeistä on myös luoda osallistumisen kulttuuri, jossa politiikka ei näyttäydy vain harvojen alana, vaan yhteisenä mahdollisuutena vaikuttaa.
Osallistuminen yhteiskunnallisiin päätöksiin, kuten vaikuttaminen vaaleissa tai muissa kansalaisvaikuttamisen muodoissa, on olennainen osa demokratian toimintaa. Keinoja demokratian vahvistamiseksi ja äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on, ja Suomessakin on pyritty aktiivisesti vahvistamaan demokratiaa monin eri keinoin. Tämä työ on jatkunut erityisesti 2000-luvulta alkaen, kun on alettu vastata huoliin laskevasta äänestysaktiivisuudesta, puoluekiinnittymisen heikkenemisestä ja kansalaisten etääntymisestä perinteisestä poliittisesta osallistumisesta.
On tärkeää, että olemme tietoisia siitä, että demokratia tarvitsee jatkuvaa huoltoa ja kehittämistä. Keskeistä on myös luoda osallistumisen kulttuuri, jossa politiikka ei näyttäydy vain harvojen alana, vaan yhteisenä mahdollisuutena vaikuttaa. Tällöin yhä useampi pääsee vaikuttamaan päätöksentekoon ja osoittamaan tukensa demokraattiselle järjestelmälle.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.