Demokratia vaatii avointa keskustelua ja yhteistyötä. Olen huolissani etenkin nuorten vaikutusmahdollisuuksista ilmapiirissä, missä keskustelu kärjistyy liian usein ja tilaa erilaisille mielipiteille tuntuu olevan entistä vähemmän. Tarvitsemme enemmän dialogia ja tarvitsemme enemmän ääniä päätöksentekoon myös vaalien välillä. Vastakkainasettelulla emme pitkälle pötki.
Liike Nyt perustettiin muuttamaan päätöksentekoa niin, että yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja niistä päättäminen olisi mahdollisimman helppoa. Ihmisten avoin vuoropuhelu on avain parempaan päätöksentekoon. Politiikan tulisikin olla osallistavampaa. Politiikan tulee tavoittaa ihmiset siellä, missä he ovat. Kuten toukokuussa käydyt valtakunnalliset nuorten EU-vaalit osoittivat, nuoret äänestivät etenkin sellaisia ehdokkaita, jotka näkyvät nuorten käyttämillä some-kanavilla.
Demokratia toteutuu parhaiten, kun tietoa on saatavilla ja asioista voi käydä keskustelua turvallisessa ympäristössä. Samalla kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin lisääntyy, ainakin toivottavasti.
Juuri käytyjen eurovaalien äänestysprosentti jäi alhaiseksi, 42,4 prosenttiin. Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa vahvasti arkeemme, mutta jää etäiseksi tavalliselle kansalaiselle. Ei siis ihme, ettei vaaliuurnilla käydä ahkerammin.
Nuoret äänestävät yhä muita ikäluokkia vähemmän. Onkin tärkeää saada nuoret mukaan äänestämään ja vaikuttamaan tulevaisuuteen. Demokratiakasvatuksen merkitys korostuu. Tarvitaan tietoa politiikasta, mahdollisuuksia keskusteluun itselleen tärkeistä asioista ja kokemuksia osallisuudesta sekä omista vaikutusmahdollisuuksista. Dialogia.
Kokemus vaikutusmahdollisuuksista omaa elämää koskettavista asioista lisää omalta osaltaan myös hyvinvointia. Onkin tärkeää, että nuoria kuullaan etenkin heille tärkeissä asioissa. Nuorten kiinnostus politiikkaa ja vaikuttamista kohtaan on kasvanut viime vuosina, ja tätä kehitystä tulee tukea.
Liike Nyt on esittänyt äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen. Äänestysikäraja puhutti paljon myös eurovaalien alla. On tärkeää, että nuoret saavat konkreettisesti osallistua etenkin sellaiseen päätöksentekoon, joka koskettaa heidän arkeaan. Alhaisempi äänestysikä toisi nuorille aidosti vaikutusvaltaa, mutta lisäksi se tukisi motivaatiota seurata yhteiskunnallista keskustelua ja toivottavasti saisi nuoret äänestämään enenevissä määrin myös täysi-ikäistyttyään. Toimintaan osallistuminen on helpompaa, kun se on jo ennestään tuttua.
Nuorten taustalla on suuri merkitys luottamukseen ja poliittiseen aktiivisuuteen. Näitä eroja voidaan tasata esimerkiksi koulujen demokratiakasvatuksella. Vaalien alla on ollut ilo huomata, että monet koulut ovat aktivoituneet paneelien järjestäjinä. Koulut tavoittavat lähtökohtaisesti kaikki nuoret, joten demokratiakasvatus juuri niissä on entistä tärkeämpää. Demokratiakasvatukseen olisi tuotava mukaan puoluepolitiikka monipuoluepohjalta. Tutustuessaan puolueisiin nuoret voisivat oppia enemmän vaikutusmahdollisuuksistaan ja demokratian toimimisesta Suomessa. Liike Nyt Nuoret oli mukana aihetta koskevassa kannanotossa, joka laadittiin vuoden 2023 Demokratia-akatemian yhteydessä.
Demokratia-akatemia olikin loistava paikka tutustua uusiin ihmisiin ja käydä keskustelua yli puoluerajojen. Kuten jo alussa totesin, demokratia vaatii avointa keskustelua ja yhteistyötä.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.