Sarjassaan toinen demokratiahuippukokous Summit for Democracy toi valtiot yhteen tilanteessa, jossa demokratian rapautuminen jatkuu sekä uusissa että vakiintuneissa demokratioissa ja itsevaltainen johtaja jatkaa raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Sodat ja entisestään monimutkaistuvat kriisit vaativat valtioita kiinnittämään huomionsa ja resurssinsa niihin. Myös demokratian nähdään olevan omassa kriisissään, ja tarve demokratian tukemiselle sekä demokratioiden entistä vahvemmalle yhteistyölle on suuri.
Demokraattisten valtioiden sekä demokratiaa tukevien toimijoiden keskustelulle ja yhteistyölle tarvitaan uudenlaisia ja aikaansaavia areenoja. Summit for Democracy pyrki täyttämään tämän tarpeen ja tuomaan yhteen sekä vakiintuneita demokratioita että demokratiaansa kehittäviä valtioita. Ensimmäinen huippukokous järjestettiin joulukuussa 2021 Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin aloitteesta, ja toinen huippukokous maaliskuussa tänä vuonna. Ensimmäinen oli selkeästi juuri presidentti Bidenin huippukokous. Toisessa huippukokouksessa Yhdysvaltojen rooli oli aikaisempaa pienempi, kun mukaan otettiin neljä muuta isäntämaata: Etelä-Korea, Alankomaat, Costa Rica ja Sambia. Kuinka hyvin toinen huippukokous sitten onnistui, ja mitä siitä saatiin irti?
Toista huippukokousta tuntuivat leimaavan maltilliset odotukset, vaikka ensimmäisestä huippukokouksesta alkanut Year of Action eli toiminnan vuosi onkin hieman kirittänyt yhteistyötä demokratiaratkaisujen eteen erityisesti järjestöjen ja valtioiden välillä. Toisen huippukokouksen parasta antia ovatkin olleet kansalaisyhteiskuntaa, valtioita sekä demokratiatoimijoita yhteen tuoneet 16 temaattista Democracy Cohort -monitoimijaryhmää, jotka tuottivat omia ratkaisujaan demokratian vahvistamiseksi.
Toista huippukokousta tuntuivat leimaavan maltilliset odotukset, vaikka ensimmäisestä huippukokouksesta alkanut Year of Action eli toiminnan vuosi onkin hieman kirittänyt yhteistyötä demokratiaratkaisujen eteen.
Esimerkiksi nuorten poliittisen osallistumisen ryhmä tuotti käsikirjan nuorten osallistumisen edistämisestä, ja tasa-arvoon liittyvä ryhmä, jossa Demo Finland oli mukana, tuotti suositukset naisten poliittisen osallistumisen tukemiseksi. Joidenkin ryhmien toiminta oli kuitenkin irrallaan toisesta huippukokouksesta, jolloin niiden saavutukset ja niiden tuottamat resurssit jäivät piiloon. Eri temaattisten ryhmien työ tarvitseekin entistä vahvempaa koordinaatiota myös ryhmien välillä sekä siihen, kuinka niiden työ voidaan tuoda osaksi esimerkiksi Etelä-Korean isännöimää kolmatta huippukokousta sekä eri toimijoiden ja valtioiden päättäjien käyttöön.
Huomio Afrikan demokratiakehitykseen
Toisen demokratiahuippukokouksen omistajuudesta haluttiin edellistä globaalimpi, ja tämän vuoksi huippukokous jaettiin yhteensä viiteen aluekokoukseen. Afrikan aluekokous käänsi kansainvälisen yhteisön katseen mantereelle, joka voidaan nähdä yhtenä keskeisimmistä demokratian ja itsevaltaisuuden kehityskulkujen kamppailuareenoista. Demokratia on alueella kriisissä – esimerkiksi V-Demin demokratiaindeksin mukaan suurin osa Saharan eteläpuoleisen Afrikan valtioista luokitellaan vaaliautokratioiksi[1], eli vaalit pystytään järjestämään, mutta demokratian vapaus ei toteudu.
Demokratiahuippukokous tällaisessa ympäristössä herättää kysymyksiä, mutta tuo esille sitä, että Afrikka ei ole erillinen saareke muusta maailmasta vaan valtioiden kohtalot vaikuttavat globaalisti, ja haastaa toisaalta mantereen valtioita tarttumaan demokratian haasteisiin. Erityisesti Sambiassa keskustelu toi esille myös niitä ihmisiä, jotka työskentelevät joka päivä paremman demokratian eteen.
Yksi suurimpia haasteita demokratiakehitykselle on se, jos demokraattisesti valittu hallinto ei pysty vastaamaan kansalaisten tarpeisiin.
Afrikan alueellisen demokratiahuippukokouksen isännöi Sambia. Maa on ottanut merkittäviä askeleita demokratian vahvistamiseksi, kuten onnistunut rauhanomaisessa vallanvaihdossa, luopunut kuolemanrangaistuksesta sekä presidentin kunnianloukkauksen kieltävästä laista. Lusakassa demokratiahuippukokous kiinnitti kansainvälisen yhteisön huomion, vaikkakin vain viikoksi, Sambian demokratiatilanteeseen. Paikallisten demokratiatoimijoiden mukaan tästä on hyötyä, sillä huomio mahdollisti keskustelun demokratiasta uudella tarmolla, ja toimijat ovat pystyneet nostamaan esiin demokratian haasteita sekä mahdollisuuksia.
Yksi suurimpia haasteita demokratiakehitykselle on se, jos demokraattisesti valittu hallinto ei pysty vastaamaan kansalaisten tarpeisiin. Tällöin kansalaiset kääntävät selkänsä demokratialle – ja Sambian tuore demokratia tarvitsee vielä puolustajansa ja vahvistajansa. Sambialla on haasteita muun muassa suureen velkaan liittyen, jonka uudelleenjärjestely on viivästynyt ja edelleen kesken.
Sambian demokratiahuippukokouksen teemana oli vapaat ja rehelliset vaalit, ja ote oli vahvan alueellinen. Monissa Afrikan maissa vaalikomissioilla on heikko kapasiteetti sekä haasteita riippumattomuudessa[2], mikä johtaa vaikeuksiin vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämisessä: logistiikassa, äänestäjien rekisteröinnissä sekä sen takaamisessa, että kaikilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus äänestää vapaasti.
Alueen valtiot jakavat demokratiakehityksessään samankaltaisia piirteitä ja haasteita: suuren nuoren väestön halu osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja luottamus demokraattiseen järjestelmään, vallan keskittyminen yhdelle puolueelle sekä naisten poliittisen osallistumisen esteet, esimerkiksi väkivalta politiikassa toimivia naisia kohtaan. Näitä teemoja käsiteltiin huippukokouksessa eri puheenvuoroissa ja keskusteluissa niin päätapahtumassa valtionpäämiesten edessä kuin huippukokouksen sivutapahtumissa.
Ratkaisukeskeisin keskustelu käytiin kansalaisyhteiskunnan ja demokratiatoimijoiden järjestämissä sivutapahtumissa, joissa ääneen pääsivät afrikkalaiset naispoliitikot, nuoret aktivistit ja vammaisjärjestöjen edustajat. Alueellisen huippukokouksen sivutapahtumien arvo on myös siinä, että kansalaisyhteiskunta sekä demokratiatoimijat ja -aktivistit pääsevät verkostoitumaan ja jakamaan tietoja sekä ideoita yli valtiorajojen – ja tarvittaessa auttamaan toisiaan, jos oman maan tilanne muuttuu nopeasti rajoittaen kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Mitä seuraavaksi?
Etelä-Korean isännöimään, kolmanteen demokratiahuippukokoukseen latautuu sekä odotuksia että toisesta huippukokouksesta kerättyä pettymystä. Esimerkiksi Euroopan valtiot ovat jo nyt hajautuneet osallistumisessaan demokratiahuippukokouksiin. Demokratiatutkija Thomas Carothersin mukaan esimerkiksi Pohjoismaat, kuten Suomi ja Ruotsi, ovat olleet moottoreina monitoimijaryhmien työssä sekä ottaneet aktiivisemman roolin huippukokousta koskien verrattuna esimerkiksi Ranskaan tai Saksaan[3]. Kaikkia Euroopan maita, kuten Unkaria, ei ole edes huippukokouksen kutsulistalla.
Mikä siis on esimerkiksi EU:n rooli globaalissa demokratioiden yhteistyössä jatkossa? Kääntyykö katse sisäänpäin ja koordinoidaanko yhteistyö enenevissä määrin esimerkiksi EU:n samanmielisten kanssa globaalien demokratiaverkostojen ja huippukokousten sijaan? Vai otetaanko demokratia itsestäänselvyytenä, johon on turha paneutua erikseen?
Mikä on toisaalta Afrikan rooli jatkossa kansainvälisellä demokratiakentällä? Tilanne on haastava, kun sekä Kiina että Venäjä lisäävät vaikutusvaltaansa mantereella, ja Kiina jopa järjesti oman kilpailevan demokratiahuippukokouksensa[4]. Afrikassa on muihin maanosiin verrattuna sekä eniten demokratisoituvia että itsevaltaistuvia valtioita – itsevaltaistuvia kuitenkin lukumäärältään enemmän[5].
Puutteineenkin Summit for Democracy on uniikki prosessi, jossa on jollain tasolla mukana kymmeniä valtioita ja satoja järjestöjä sekä muita demokratiatoimijoita.
Huippukokouksen isännöinyttä Sambiaa pidetään demokratian valopilkkuna[6], ja monissa Afrikan maissa voidaan löytää positiivista kehitystä. Lisäksi ihmiset haluavat edelleen demokratiaa, joka hallintona vastaa kansalaisten tarpeisiin. Miten kehitystä voidaan tukea myös kansainvälisesti? Demokratiaprofessori Nic Cheesemanin mukaan yksi ratkaisu on demokratian vahvistaminen demokraattisia instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa tukemalla, mutta tämän lisäksi huippukokousaloitteessa mukana olevien vahvojen demokratioiden pitäisi palkita demokratiaansa kehittäviä valtioita ohjaamalla esimerkiksi suurempi osa kehitysavusta ja investoinneista niihin[7]. Tämä vahvistaa myös democracy delivers -ajatusta eli sitä, että demokratia voi tarjota kansalaisilleen parempaa elintasoa.
Puutteineenkin Summit for Democracy on uniikki prosessi, jossa on jollain tasolla mukana kymmeniä valtioita ja satoja järjestöjä sekä muita demokratiatoimijoita. Vahvemmalla omistajuudella, koordinaatiolla sekä tahdolla demokratian puolustamiseen demokratiahuippukokous voi siis jatkossa tarjota relevantin globaalin areenan demokratiakysymysten käsittelylle ja demokratioiden sekä kansalaisyhteiskunnan entistä vahvemmalle yhteistyölle – tai se voi taantua termiksi papereissa ja kokoukseksi, johon matkustetaan vuoden välein lukemaan juhlapuhe paperista.
[1] 68 % valtioista luokitellaan vaaliautokratioiksi (electoral autocracies). V-Dem: Democracy Report 2023 – Defiance in the Face of Autocratization.
[2] Resnick, Danielle: What is the relevance of a second democracy summit for Africa? Brookings 28.3.2023. https://www.brookings.edu/blog/africa-in-focus/2023/03/28/what-is-the-relevance-of-a-second-democracy-summit-for-africa/
[3] Youngs, Richard et al.: How Can Europe Help the Next Phase of the Summit for Democracy? Carnegie Europe 17.4.2023. https://carnegieeurope.eu/2023/04/17/how-can-europe-help-next-phase-of-summit-for-democracy-pub-89533
[4] The Second International Forum on “Democracy: The Shared Human Values” kicked off in Beijing. Cision PR Newswire 27.3.2023. https://www.prnewswire.com/news-releases/the-second-international-forum-on-democracy-the-shared-human-values-kicked-off-in-beijing-301781949.html
[5] 5 demokratisoituvaa valtiota ja 12 itsevaltaistuvaa valtiota. V-Dem Democracy Report 2023 – Defiance in the Face of Autocratization.
[6] Ulkoministeriö: Sambiassa valoa näkyvissä. 19.1.2023. https://valtioneuvosto.fi/-/sambiassa-valoa-nakyvissa
[7] Youngs, Richard et al.: How Can Europe Help the Next Phase of the Summit for Democracy? Carnegie Europe 17.4.2023. https://carnegieeurope.eu/2023/04/17/how-can-europe-help-next-phase-of-summit-for-democracy-pub-89533