Hyppää sisältöön

Demokratiako itsestäänselvyys tulevaisuudessa?

Maailman nopeasta globalisoitumisesta huolimatta tarkastelemme yhteiskuntaa ja maailman kehitystä usein melko kapeasta näkökulmasta. Suomi on oiva esimerkki demokratiaan tukeutuvasta valtiosta, joka on demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän turvin luonut melko lyhyessä ajassa vaurautta ja turvallisuutta kansalaisilleen. Siitä syystä saatammekin olla taipuvaisia ajattelemaan, että Suomen kaltaiset esimerkit demokratian menestymisestä vauhdittaisivat vielä kehitysvaiheessa olevien valtioiden demokratisoitumista. Valitettavasti demokratian levittäytyminen yhä laajemmalle ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Demokratian vahvistaminen ja jopa säilyttäminen vaativat jatkuvia ponnisteluja ja dialogia niissäkin maissa, joissa demokratia on jo jossakin määrin vallitseva tila. Vielä suuremmassa vaarassa liukua kohti autoritääristen hallintojen pitkää kurimusta ovat ne valtiot, joissa demokratialla ei vielä ole juurikaan jalansijaa. 

Kansainvälistä demokratiakehitystä tukevan International IDEA -järjestön tuorein raportti vuodelta 2019, joka kantaa nimeä The Global State of Democracy 2019, kertoo sekä hyviä että huonoja uutisia demokratian tilasta maailmalla. On ilahduttavaa lukea raportin tuloksista siitä, kuinka demokraattisten valtioiden määrä on vuodesta 1980 kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2018 tultaessa, jolloin demokraattisia valtioita laskettiin olevan maailmassa yhteensä 97. Huolestuttavaa on kuitenkin huomata, että maailmassa on vain 21 vahvaksi demokratiaksi luokiteltua maata ja että heikentyvien demokratioiden osuus on kaksinkertaistunut viimeisimmällä vuosikymmenellä verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Silmiinpistävänä esimerkkinä mainittakoon Venezuelan tilanne, sillä valtio on vuoden 1975 korkean tason edustuksellisesta demokratiasta vajonnut valtioksi, jota ei enää vuonna 2017 luokiteltu demokratiaksi. Tämäkin yksittäinen esimerkki osoittaa sen, että demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista.  

On totta, että Suomessa demokratian tila on erittäin hyvä verrattuna suurimpaan osaan muita maita. Suomi on yksi niistä 21 maasta, jotka lukeutuvat vahvojen demokratioiden joukkoon IDEA:n raportin mukaan. Suomi onkin monella mittarilla edelläkävijä, mitä tulee demokratiakehitykseen. Tästä huolimatta me emme voi tuudittautua ajatukseen siitä, että demokratiakehitys Suomessakaan jatkaisi automaattisesti kehittymistään kohti parempaa. Vahvakin demokratia voi liukua taaksepäin, ja tästä tulee olla erityisen huolissaan, vaikka demokratiamme tila olisi kuinka hyvä tahansa muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi sananvapauden suhteen monissa vahvan demokratiankin maissa käydään kiivasta keskustelua siitä, mitä sananvapaus pitääkään sisällään. Monilla saattaa unohtua se, että sananvapaudelle on annettu laaja koskemattomuus syystäkin. Sananvapauden suhteen pätee sama periaate kuin demokratiakehityksessäkin; jokainen askel taaksepäin on vaarallinen. Sananvapauden rajoittamisesta ei ole pitkä matka siihen, että valtaapitäviä ei uskalleta kritisoida ja autoritääristen hallintojen ote vahvistuu. Suomestakin tulisi löytyä kiinnostusta käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka pystyisimme laajentamaan sananvapautta sen sijaan, että lähtisimme haurastuttamaan tätä yhtä demokratian tärkeimmistä peruspilareista. 

Demokratiaa ei syyttä pidetä vaurauden, hyvinvoinnin ja tasa-arvon lähteenä. Epädemokraattisetkin järjestelmät toki kykenevät tuottamaan kansalaisille taloudellista hyvinvointia, mutta epäonnistuvat esimerkiksi tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden saavuttamisessa. Siksi meidän tuleekin olla huolissaan Kiinan vaikutusvallan kasvusta, joka on muuttamassa maailmanjärjestystä. Kiinan levittäessä taloudellista vaikutusvaltaansa meidän tulee yhä tiukemmin pitää kiinni niistä demokratian tuomista vahvuuksista, jotka näiltä autoritäärisiltä valtioilta puuttuvat. Meidän tulee säilyttää valppaus ja halu puolustaa demokratiaa kotimaassa ja samalla tukea globaalia demokratiakehitystä kaikin mahdollisin keinoin. Demokratia jos mikä on puolustamisen arvoinen. 

Sebastian Tynkkynen
Perussuomalaiset
Kansanedustaja
Demon puheenjohtaja

*Demo julkaisee sivuillaan säännöllisesti yhden jäsenpuolueensa edustajan kolumnin. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä. 

Jaa somessa:

Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirjeemme

Saat sähköpostiisi kootusti Demo Finlandin uusimmat uutiset kuusi kertaa vuodessa. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.