Elämme maailmanpolitiikassa hyvin erikoiselta tuntuvaa aikaa. Vaihetta, jonka keskeiset elementit tuntuivat vielä muutama vuosi sitten jääneen historiaan. Suurvaltapolitiikan paluu ja kansallisvaltioiden romantisointi ovat trendi, jonka kääntöpuolena kansainvälisten järjestöjen kunnioitus on heikentynyt ja kansainvälisten sitoumusten laiminlyönnistä on tullut arkipäivää.
Esimerkkejä näistä muutoksista ei tarvitse hakea kaukaa. Venäjän jo vuonna 2014 aloittama hybridisodankäynti Itä-Ukrainassa sekä Krimin laiton miehitys ovat yhdessä merkkipaalu, joihin tiivistyy kuvaavalla tavalla molemmat kansainvälisen politiikan muutoslinjoista. Valitettava esimerkki samasta kehityksestä on myös Valko-Venäjän operaatio Puolan rajalla, missä siirtolaisia on käytetty kansainvälisiä sitoumuksia halveksien EU:n painostamiseen.
Mainittujen ohella demokratiakehityksen heikentyminen on mielestäni nostettava kolmanneksi keskeiseksi kansainvälistä politiikkaa luonnehtivaksi teemaksi. Vaikka demokratioiden määrä on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, kehitys niiden laadussa on ollut heikompaa. Monen maan kohdalla hyvä suunta on pysähtynyt tai ottanut suoranaista takapakkia.
Demokratiakehityksen heikentyminen on nostettava kolmanneksi keskeiseksi kansainvälistä politiikkaa luonnehtivaksi teemaksi.
Euroopan unionin sisälläkin aivan olennaisella tavalla demokratiaan kuuluva oikeusvaltioperiaate on avoimesti haastettu, vaikka sen toteutumista ei tulisi mielestäni nähdä edes mahdollisesti avoimena kysymyksenä, vaan elimellisenä osana EU:n perusperiaatteita.
Kehitys osoittaa sen, että työ demokratiakehityksen ja monipuolueyhteistyön eteen on juuri nyt erittäin tärkeää. Historia ei päättynytkään liberaalien demokratioiden voittoon 2000-luvun taitteessa. Sen sijaan läntiset demokratiat ovat saaneet vastaansa järjestelmätason haastajana Kiinan, samalla kun moni muu kansallisvaltio on kääntynyt sisäänpäin.
On ymmärrettävä se, että demokratia ei ole staattinen tila, jonka saavuttamisen jälkeen kehitys pysähtyy. Demokratiaa on vaalittava ja sitä on pidettävä kunnossa.
Emme Suomessakaan ole demokratian suhteen turvassa, vaikka globaalilla vertailulla saammekin elää yhdessä vapaimmista maista. Huomiota on kiinnitettävä yhteiskunnallisiin jakolinjoihin ja puhumisen tapaan. Siihen, miten viestimme erimielisille ja erimielisistä omille kuulijoillemme.
Tarvitsemme monipuolueyhteistyötä vaalivaa toimintaa, joka osaltaan tukee sitä, että demokratian tila pysyy maassamme hyvänä.
Demo Finlandilla on merkittävä rooli niin globaalissa kuin kansallisessakin demokratiatyössä. Tarvitsemme monipuolueyhteistyötä vaalivaa toimintaa, joka osaltaan tukee sitä, että demokratian tila pysyy maassamme hyvänä. Globaalilla mittapuulla osaamisemme on vientituote, ja Demo Finland on yksi kanava tämän osaamisen eteenpäin välittämiseen.
Haluan antaa oman panokseni tähän työhön. Samalla kiitän saamastani luottamuksesta toimia järjestön hallituksen puheenjohtajana. Toivon oman osaamiseni ja taustani hyödyttävän koko Demo Finlandia. Samalla myönnän, että tämä on myös tutkimusmatka itselleni. Siispä: tartutaan uusiin haasteisiin, ravistellaan menneitä ja rakennetaan tulevaa.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.