Demokratian heikentyminen on jatkunut maailmalla pian kaksikymmentä vuotta. Neljä demokratian tilaa mittaavaa raporttia kertoo kovaa kieltä autoritarisoitumisen tiestä vuonna 2024:
- Vain 6,6 % maailman väestöstä elää täysiksi demokratioiksi määritellyissä valtioissa. (The Economist Intelligence Unit EIU)
- Lähes 3/4 maailman väestöstä – 72 % – elää autokratioissa. (V-Dem-instituutti)
- Globaali äänestysaktiivisuus on laskenut lähes kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. (International IDEA)
- Ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen maailmassa on vähemmän demokratioita kuin autokratioita. (V-Dem-instituutti)
- Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet heikkenivät 60 maassa ja paranivat vain 34:ssä. (Freedom House)
Raporteissa käytetyt demokratian mittarit eivät ole identtisiä keskenään, minkä lisäksi valtioiden sekä alueiden luokittelu eri kategorioihin demokratian tilan mukaan eroaa raporttien välillä: V-Dem-instituutti ja EIU jakavat valtiot neljään kategoriaan, kun taas International IDEA:lla ja Freedom Housella kategorioita on vain kolme. Tästä johtuen esimerkiksi demokratioiksi määriteltyjen valtioiden määrät eroavat toisistaan raporttien välillä. Kaikkien raporttien pohjakaiku on kuitenkin sama – autoritarisoitumisen kehityskulku on hälyttävää.
Autoritarisoituminen laajenee ja syvenee
V-Dem-instituutin Democracy Report 2025 kertoo autokratioiden määrän (N=91) ylittäneen demokratioiden määrän (N=88) ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Lähes 40 % maailman väestöstä elää autoritarisoituvissa valtioissa, kuten Georgiassa, Indonesiassa ja Sudanissa. Samaan aikaan demokratisoituvissa valtioissa eläviä on vain noin 6 % maapallon väestöstä, suurin osa heistä Brasiliassa, Puolassa ja Thaimaassa. Vapaita demokratioita oli maailmassa näin vähän viimeksi kylmän sodan lopussa, vuonna 1990.
Autoritarisoituminen ei ainoastaan ollut demokratisoitumista vahvempaa maailmalla – se myös syveni monissa jo autokratioiksi luokitelluissa maissa. V-Demin mukaan vuonna 2024 vaaliautokratioista suljetuiksi autokratioiksi taantuivat Valko-Venäjä, Gabon, Libanon ja Niger. Vaaliautokratioilla tarkoitetaan valtioita, joissa järjestetään kyllä monipuoluevaalit, mutta vaalien vapaus ja riippumattomuus ei toteudu, eivätkä ihmisoikeudet, kuten sananvapaus ja yhdistymisvapaus toteudu riittävällä tasolla. Suljetuissa autokratioissa vaalit eivät ole monipuoluevaalit tai niitä ei edes järjestetä, ja ihmisoikeudet eivät juurikaan toteudu.
Myös monet demokratiat, kuten Etelä-Korea, Argentiina ja Romania, kokivat autoritarisoitumisen vaikutuksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin suoraviivaisia: Vaikka Etelä-Korean demokraattisuus heikkenikin presidentti Yoon Suk-yeolin perusteettoman hätätilan julistamisen myötä, perui parlamentti julistuksen vain kuusi tuntia myöhemmin, ja pian maassa alkoivat presidentin eroa vaativat suurlakot. Kansalaiset eivät suostuneet luopumaan maan demokratiasta.
Maat, joissa Demo Finland tukee demokratiakehitystä, kattavat kaikki V-Demin hallintomuotojen luokitukset. Suomi on maista ainoa, joka täyttää vapaan demokratian mittariston, jossa vapaiden monipuoluevaalien lisäksi ihmisoikeudet ja poliittiset oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti ja ovat turvattuja lainsäädännöllä. Kenia ja Sambia on luokiteltu vaalidemokratioiksi, joissa monipuoluevaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset, minkä lisäksi ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutuminen on kohtuullisella tasolla. Etiopia, Mosambik ja Tunisia ovat V-Demin mukaan vaaliautokratioita. Myanmar on luokiteltu suljetuksi autokratiaksi; maata hallitsee vuonna 2021 vallan kaapannut sotilasjuntta, ja sisällissota jatkuu yhä. Näiden maiden lisäksi Demo Finland on käynnistämässä demokratiatukihanketta vaalidemokratiaksi luokitellussa Kosovossa.
Vapaudet heikkenivät ympäri maailmaa
International IDEA:n mukaan viime vuosina demokratian toteutumiseen vaikuttavat tekijät, kuten luotettavat vaalit, taloudellinen tasa-arvo ja lehdistönvapaus, ovat mittauksen kohteena olleesta 173 maasta heikentyneet enemmän kuin vahvistuneet 79 maassa. Vahvistumista on samanaikaisesti tapahtunut vain 42 maassa. Vuonna 2023 rapautumista tapahtui eniten edustuksellisuuden ja oikeuksien osa-alueissa, kuten parlamentin toimivuudessa ja ilmaisunvapaudessa. Kyseessä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö: Demokratian toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden parantumista ovat kokeneet viimeisen 30 vuoden aikana entistä pienempi määrä maita.
Vuotta 2024 on kutsuttu vaalien supervuodeksi, sillä vaaleja järjestettiin maailmassa ennätysmäärä ja lähes puolella maailman väestöstä oli mahdollisuus äänestää. Vaikka vaalit mahdollistivat demokratian toteutumisen monissa maissa, eivät ne toteutuneet kaikkialla kansalaisten vapauksia ja oikeuksia kunnioittaen. Freedom Housen mukaan poliittiset oikeudet ja kansalaisvapaudet heikkenivät vuonna 2024 yleisesti eniten Kuwaitissa ja Tunisiassa, joissa molemmissa hallitsevat johtajat heikensivät demokraattista prosessia. EIU:n raportin mukaan Kuwaitin emiiri Meshal Al Ahmad Al Jaber perui toukokuussa järjestettävät yleisvaalit ja hajotti maan kansalliskokouksen jopa neljäksi vuodeksi. Tunisiassa lokakuussa järjestetyt presidentinvaalit kokivat rapautumisen, kun istuvan presidentin Kaïs Saïedin hallinnon vaalilautakunta eväsi ehdokkuuden suurimmalta osalta hänen vastustajiaan.
Sananvapauden heikkeneminen näkyi V-Demin mukaan 44 valtiossa vuonna 2024. Sosiaalisen median laajenemisen myötä poliittinen keskustelu on siirtynyt enenevissä määrin myös internetin keskustelualustoille. Sananvapauden rajoituksia onkin alettu nähdä yhä enemmän juuri tällä areenalla. Esimerkiksi Mosambikissa syyskuussa käytyjen parlamenttivaalien jälkeen viranomaiset sulkivat internetyhteyden kaikilta mobiililaitteilta estääkseen hallintoa vastaan protestoivan informaation leviämisen, kertoo EIU:n raportti.
Jos kansalaisille tarjotaan vain yksi sallittu ajattelutapa totuutena, viedään heiltä demokratiaan kuuluva valinnan oikeus.
Sananvapauden nähtiin heikkenevän viime vuonna myös maissa, joiden katsotaan muuten olevan vahvemman demokratisoitumisen polulla, kuten Brasiliassa. V-Dem katsoo demokratian vahvistuneen maassa vuodesta 2022 lähtien: esimerkiksi akateemisen tutkimuksen vapauden lisääntyessä sekä perustuslain kunnioituksen piirissä. Samaan aikaan EIU:n demokratiaindeksi nostaa esiin tapauksen, jossa sananvapautta heikennettiin merkittävästi korkeimman oikeuden päätöksellä. Brasilian korkein oikeus asetti viestintäpalvelu X:n (entinen Twitter) käyttökieltoon pakottaakseen sen omistajan Elon Muskin reagoimaan X:ssä leviävään vihapuheeseen ja disinformaatioon. Korkeimman oikeuden hyvällä tarkoitusperällä oli huolestuttavia puolia: Täysimittainen käyttökielto rajoitti miljoonien brasilialaisten mahdollisuutta poliittiseen keskusteluun heille tutulla alustalla useiden viikkojen ajan juuri ennen maan kunnallisvaaleja.
Sananvapauden rajoitukset koskettavat demokratiaa sen ytimessä: mahdollisuus kritisoida valtaapitäviä ja vapaus tuoda erilaisia näkemyksiä ilmi ovat kriittisiä elementtejä demokratian toteutumisessa. Jos kansalaisille tarjotaan vain yksi sallittu ajattelutapa totuutena, viedään heiltä demokratiaan kuuluva valinnan oikeus.
Autoritarisoitumisen u-käännös on mahdollinen
Autoritarisoitumisen hälyttävästä tilasta huolimatta on myös valtioita, joissa demokratia on vahvistunut ja autoritaarinen kehitys on saatu käännettyä, kertoo International IDEA:n raportti. Vuonna 2015 Puolassa nousi valtaan kansalliskonservatiivinen Laki ja oikeus –puolue (PiS), jonka johtaman hallinnon aikana kansalaisten oikeuksia heikennettiin muun muassa median- ja sananvapauden piirissä. Vuonna 2023 pidetyissä parlamentinvaaleissa PiS kuitenkin menetti enemmistönsä parlamentissa, ja viime vuoden alusta lähtien Puolaa on luotsannut EU-myönteisempi liberaalihallitus, joka on pyrkinyt palauttamaan median vapauden.
Puolan kehityksen lisäksi positiivista kehitystä demokratisoitumisen saralla odotetaan myös muualla. Tulevaisuutta ajatellen Freedom House nostaa demokratiakehitystä tarkastelevan suurennuslasinsa alle muun muassa Senegalin, Sri Lankan ja Bangladeshin: Senegalin ja Sri Lankan vaaleissa maiden johtoon nousivat valtaapitävien hallitsijoiden keplotteluyrityksistä huolimatta uudet henkilöt. Bangladeshissa opiskelijalähtöinen, hallintoa kritisoiva protestiliike johti lopulta itsevaltaisesti hallinneen pääministeri Sheikh Hasinan eroon ja maanpakoon. Tällä hetkellä maata johtaa protestiliikkeen tukema väliaikaishallitus, ja usko demokratisoitumista kohtaan on vahvempi kuin vuosiin. Maan demokratisoituminen tarvitsee kuitenkin tukea, jotta autoritarisoitumisen kehityskulku katkeaa.
Tuki demokratialle vaakalaudalla?
Käsitellyt raportit tarkastelevat vuotta 2024, ja ne on julkaistu vuoden 2024 syksyllä ja vuoden 2025 alkupuolella. Näin ollen Yhdysvaltojen demokratian tilanne nähdään tilastoissa pitkälti entisellä tasollaan. Viimeisimpänä julkaistu V-Demin Democracy Report 2025 –raportti kuitenkin nostaa käsittelyyn sen huolestuttavan kehityksen, jonka uudelleen presidentiksi valitun Donald Trumpin toinen hallintokausi on tuonut mukanaan.
Presidentti Trump on vielä lyhyen toimikautensa aikana murentanut demokratian peruspilareita hälyttävään tahtiin. Hän on armahtanut yli 1 500 Capitol Hillin valtauksesta tuomittua rikollista, erottanut korkeimman hallintotason viranhaltijoita maan tärkeimmistä virastoista, kuten puolustus-, oikeus- ja sisäministeriöstä, ja korvannut heidät itselleen uskollisilla henkilöillä sekä rajoittanut ilmaisunvapautta ja akateemisen tutkimuksen vapautta muun muassa kieltämällä moninaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuden tukemiseen liittyvää sanastoa.
Trumpin luoma, ei hallintoon kuuluva, mutta sen tehostamiseen pyrkivä osasto, Department of Government Efficiency (DOGE), on myös antanut potkut kymmenille tuhansille hallinnon työntekijöille ja leikannut rahoituksen monilta toimijoilta. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID:iin, jonka toiminnan Trump on Yhdysvaltojen perustuslain vastaisesti ja kongressin vastustuksesta huolimatta pyrkinyt lopettamaan. USAID:in toiminnan estämisellä on vakavia seurauksia paitsi Yhdysvalloissa, myös demokratiatuelle kaikkialla maailmassa, sillä sen laajaan toiminta-alaan kuului muun muassa demokratian tukeminen. Yhdysvallat on ollut maailman suurin demokratiatuen rahoittaja. Myös useat muut maat, kuten Iso-Britannia ja Hollanti, ovat päättäneet leikata kehitysyhteistyön ja sen myötä demokratiatuen rahoitusta.
Presidentti Trump on vielä lyhyen toimikautensa aikana murentanut demokratian peruspilareita hälyttävään tahtiin.
Demokratia kohtaa siis vaikeuksia kaikkialla maailmassa, eikä vakainakaan pidettyjen demokratioiden tilaa voida ottaa itsestäänselvyytenä. Oikeuksien heikkeneminen, autoritarisoitumisen syveneminen ja laajeneminen sekä leikkaukset demokratiatuen rahoitukseen puhuvat karua kieltä globaalista demokratian tilasta. Autoritarisoitumisen kehityskulusta ei kuitenkaan pidä lannistua – tai kuten EIU:n raportti toteaa: “Edustuksellisen demokratian haasteiden ratkaisu ei ole heittää lasta pesuveden mukana”.
Demokratia ei kuitenkaan toimi tuontituotteena, vaan tarve ja motivaatio sen kehittämiselle tulee lähteä valtiosta ja sen kansalaisista itsestään. Sen vuoksi niin potentiaalisia, kehittyviä kuin vakiintuneitakin demokratioita on tuettava demokratisoitumisprosesseissaan. Vaikka demokratia on jokseenkin eri näköistä eri valtioissa, on tiedon, resurssien ja toimivien käytäntöjen jakaminen äärimmäisen tärkeää. Demokratia ei ole koskaan valmis, vaan sitä on kehitettävä ja vahvistettava jatkuvasti.
Lähteet:
The Economist Intelligence Unit 2024. Democracy Index 2024.
Freedom House 2025. Freedom in the World 2025: The Uphill Battle to Safeguard Rights.
International IDEA 2024. The Global State of Democracy 2024: Strengthening the Legitimacy of Elections in a Time of Radical Uncertainty.
V-Dem Institute 2025. Democracy Report 2025: 25 Years of Autocratization – Democracy Trumped?
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.