Loppuvuodesta 2022 ja alkuvuodesta 2023 on ilmestynyt neljä demokratian tilaa mittaavaa raporttia. Ne kuvaavat demokratian määrää maailmassa muun muassa seuraavilla tavoilla:
- Autoritaarisempaan suuntaan liikkuvien valtioiden määrä on yli puolet suurempi kuin demokratisoituvien maiden määrä. (International IDEA)[1]
- 37 % maailman väestöstä asuu autoritaarisissa valtioissa. (The Economist Intelligence Unit EIU)[2]
- Jopa 72 % väestöstä asuu autokratioissa. (V-Dem-instituutti)[3]
- 43 % maailman maista on vapaita. (Freedom House)[4]. Tämä on sama prosenttiluku, joka EIU:n mukaan on jonkinasteisia demokratioita.
Raportit käyttävät hieman erilaisia mittareita demokratian eri osa-alueiden tarkasteluun, ja tapa, jolla ne luokittelevat valtioita eri kategorioihin demokratian tilan mukaan, eroaa myös hieman toisistaan. International IDEA ja Freedom House jakavat valtiot kolmeen eri kategoriaan, mutta V-Dem-instituutilla ja EIU:lla kategorioita on neljä. Niinpä niiden luvut esimerkiksi demokraattisten valtioiden määrästä ja tuoreimpien raporttien kärkiviestit ovat hieman erilaisia. Pääsääntöisesti trendi on kuitenkin jo useita vuosia ollut sama: demokratialla ei mene hyvin.
Demokratian kriisi jatkuu
International IDEA:n Global State of Democracy 2022 -raportti kertoo, että puolet maailman demokratioista taantuu, ja myös puolessa maailman ei-demokraattisista valtioista hallinto sortaa kansalaisiaan yhä enemmän. Huolestuttavaa raportin mukaan on myös se, että ihmisten suhtautuminen autoritaariseen hallintoon on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Tätä on mitattu maailman arvotutkimuksessa kysymyksellä suhtautumisesta vahvaan johtajaan, jonka ei tarvitse välittää vaaleista tai parlamentista.
Demokratian taantumista selittää IDEA:n mielestä se, että kansalaiset eivät usko demokraattisen hallinnon tehokkuuteen. Demokraattisilla valtioilla onkin paine vastata ihmisten tarpeisiin paremmin. Toisaalta erilaiset protestiliikkeet ja monissa paikoissa käynnissä olevat aloitteet demokratian kehittämiseksi, kuten perustuslakiuudistukset ja kansalaisraadit, kertovat pyrkimyksistä uudistaa demokraattista hallintoa.
EIU:n Democracy Index 2022 nostaa esiin, että demokratian tilaa mittaava pistemäärä ei keskiarvoltaan juurikaan muuttunut edellisvuodesta siitä huolimatta, että vuonna 2022 useissa maissa purettiin kansalaisvapauksia kaventaneita koronarajoituksia. Heikennykset toisaalla siis kumosivat saavutukset. Positiivista on, että vuonna 2022 oli edellisvuotta enemmän maita, joissa demokratian tila koheni. Täysien demokratioiden määrä nousi raportin mukaan hieman, mutta toisaalta myös osa vajavaisista demokratioista putosi hybridihallintojen kategoriaan.
EIU toteaa kahden suuren autoritaarisen valtion, Kiinan ja Venäjän, autoritaarisuuden syventyneen. Venäjällä sorto ja sensuuri lisääntyivät Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä, ja Kiinan ankarat koronatoimet rajoittivat kansalaisvapauksia entisestään. Tämä huomio on samansuuntainen IDEA:n Global State of Democracy -raportin löydöksen kanssa, että autoritaarisuus kasvaa noin puolessa niistä valtioista, jotka eivät ole demokratioita.
V-Demin Democracy Report 2023 tarjoaa paljon kiinnostavia infograafeja, joiden kautta demokratian tilaa voi tarkastella. Yksi raportin esiin nostamista löydöksistä on, että 42 maata liikkuu kohti autoritaarisempaa suuntaa. Tämä on uusi ennätys, vaikkakaan ei juhlimisen arvoinen. Näissä maissa asuu 43 % maailman väestöstä. Demokraattisempaan suuntaan taas liikkuu raportin mukaan 14 maata, joissa asuu vain 2 % väestöstä. Raportti kertoo myös, että demokratia maailmassa on taantunut vuoden 1986 tasolle. Tämä melko hätkähdyttäväkin väite on herättänyt paljon keskustelua. Näin dramaattinen taantuminen selittyy sillä, että V-Dem antaa suuren painoarvon valtioiden väestömäärille. Niinpä esimerkiksi Intia, jonka osuus maailman väestöstä on kasvanut ja demokratian tila heikentynyt, vaikuttaa suuresti keskimääräisen maailman asukkaan kokemaan demokratian määrään.[5]
Toisen Democracy Report 2023 -raportin kuvaavan mittarin mukaan maailmassa on ensimmäistä kertaa yli kahteen vuosikymmeneen enemmän suljettuja autokratioita kuin liberaaleja demokratioita. Ilmaisunvapaus ja siihen liittyvät indikaattorit ovat yleisimpien heikentyneiden osa-alueiden joukossa. Kiinnostava uusi näkökulma V-Demin raportissa on myös taloudellisen vallan tarkastelu. Raportin mukaan taloudellinen valta maailmassa on siirtymässä demokraattisilta mailta yhä enemmän autoritaarisille maille.
Freedom Housen Freedom in the World 2023 -raportti kertoo, että vapaus maailmalla on heikentynyt jo 17 peräkkäistä vuotta. Toisaalta pisteitään parantaneiden ja heikentäneiden maiden määrän välinen ero on pienimmillään koko sinä aikana, mikä voi Freedom Housen mukaan kertoa käännekohdasta demokratian taantumisessa. Myös Freedom in the World -raportti on tunnistanut ilmaisunvapauden heikentymisen keskeisenä syynä demokratian rapautumiselle. Protestit eri maissa nostetaan esiin myös tässä raportissa ja tulkitaan merkiksi kansalaisten halusta saada lisää vapautta sekä muistutukseksi siitä, etteivät demokratian vastoinkäymiset välttämättä ole pysyviä.
Kaiken kaikkiaan raportit vahvistavat demokratiakehityksen huolestuttavan heikentymisen jatkuvan, mutta toivon pilkahduksia löytyy esimerkiksi kansalaisaktivismista ja joidenkin yksittäisten maiden onnistumisista.
Valtiot laajempien trendien takana
Maiden luokittelussa IDEA:n Global State of Democracy on muita raportteja optimistisempi. Niistä kahdeksasta maasta (pois lukien Suomi), missä Demo Finland kumppaneineen toteuttaa hankkeita, kolme on sen mukaan demokratioita, kolme hybridihallintoja ja kaksi autoritaarisia hallintoja. Freedom Housen kolmiportaisella asteikolla yksikään näistä maista ei ole kokonaan vapaa. Viisi maata on luokiteltu osittain vapaiksi ja kolme maata ei-vapaiksi. EIU:n Democracy Index luokittelee yhden maan vajavaiseksi demokratiaksi, kolme maata hybridihallinnoiksi ja kolme autoritaarisiksi hallinnoiksi. Somalian osalta data puuttuu EIU:lla kokonaan. V-Demin luokittelussa taas kolme maata on vaalidemokratioita[6], kolme maata vaaliautokratioita[7] ja kaksi maata suljettuja autokratioita. Yksikään ei ole korkeimmassa, liberaalien demokratioiden kategoriassa.
Vaikka yksittäinen maa voi olla eri raporteissa eri kategorioissa, kokonaiskuva on yhdensuuntainen. Kenia, Sambia ja Sri Lanka luokitellaan yleisesti ainakin lähes demokraattisiksi, kun taas erityisesti Myanmar ja Somalia ovat kaikissa tarkasteluissa autoritaarisimmassa kategoriassa.
Vaikka raportit antavat hyvän yleiskuvan demokratian tilasta ja niiden viesti on vielä pääosin melko yhteneväinen, on hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan, mitä uhkaaviltakin kuulostavien lukujen takana on. Kansainvälisesti erittäin arvostettu demokratiatutkija Thomas Carothers antoi kommenttipuheenvuorossaan V-Demin raportin julkaisutilaisuudessa maaliskuussa 2023 perusteltua kritiikkiä tavasta, jolla tuloksia raportissa esitellään. Vertaus vuoteen 1986 ei ollut ainoa raportin yksityiskohta, joka voi herättää kummastusta.
Autokratisoituvien maiden joukko on hyvin moninainen ja pitää sisällään sekä demokratioita että autoritaarisia valtioita.
Onko todenmukainen kuva maailmasta, että 72 % väestöstä asuu autokratioissa, kun niihin lasketaan sekä suljetut autokratiat että V-Demin luokittelun vaaliautokratiat, joihin raportin mukaan kuuluvat muun muassa Ukraina ja Nigeria? Monissa yhteyksissä esimerkiksi näitä maita pidetään usein demokratioina, vaikkakin hauraina sellaisina. Carothers myös muistutti, että autokratisoituvien maiden joukko on hyvin moninainen ja pitää sisällään sekä demokratioita että autoritaarisia valtioita. Esimerkiksi Venäjä ja Yhdysvallat on molemmat niputettu näiden joukkoon.
Kritiikki on aiheellista, ja on syytä tarkastella raportteja aina yksittäisiä nostoja tarkemmin. Toisaalta jokainen heikennys millä tahansa demokratian osa-alueella on askel huonompaan suuntaan ja voi vakiintuneessakin demokratiassa merkitä alkua demokratian rapautumiselle. Siksi pienempiäkään heikennyksiä ei tulisi katsoa läpi sormien ja autokratisoituvan maan leima voi myös olla perusteltu herätys.
Vakiintuneetkaan demokratiat eivät voi pitää omaa tilannettaan itsestäänselvyytenä. Demo Finland työskenteleekin myös Suomessa. Suomella on pitkä perinne esimerkiksi puolueiden välisestä yhteistyöstä sekä naisten osallistumisesta yhteiskunnassa, mutta ei ole kiveen hakattu, että niissä ei voitaisi ottaa takapakkia. Erityisesti demokraattisen osallistumisen suhteen taas Suomella olisi paljonkin parannettavaa. Esimerkiksi vaalien äänestysaktiivisuudessa Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Demokratiaa on tuettava kaikissa tilanteissa
Vuosittain julkaistavista raporteista sekä IDEA:n ja V-Demin verkkosivuilta löytyvien datatyökalujen avulla voi seurata tiettyjen maiden kehitystä huonompaan tai parempaan suuntaan. Maista, joissa Demo Finland toteuttaa hankkeita, Myanmar ja Tunisia ovat esimerkkejä maista, joissa sekä demokratisoituminen että viime vuosina autoritaarinen kehitys ovat tapahtuneet melko nopeassa ajassa. Kummassakin maassa kansalaisia yhdistää edelleen halu demokratiaan. Syyt sille, että molemmat maat ovat useammassa raportissa joutuneet suurimpien autokratisoitujien listalle, ovat erilaisia.
Myanmarissa oli ennen kahden vuoden takaista armeijan vallankaappausta noin kymmenen vuoden mittainen demokratisoitumisen jakso, mutta tänäkin aikana armeijalla oli perustuslaillista valtaa. Tämä takasi sen tiukan otteen demokratisoitumisprosessista ja mahdollisti prosessin ohjaamisen haluttuun suuntaan. Tunisiassa kansalaiset taas ovat olleet tyytymättömiä siihen, että demokraattinen kehitys ei ole tuonut välittömästi taloudellisia parannuksia tai poistanut korruptiota, ja maassa on ollut vaikeuksia muodostaa koalitiohallitusta. Lopulta puoluekentän ulkopuolelta valittu presidentti alkoi keskittää valtaa itselleen, mikä on johtanut dramaattiseen pudotukseen demokratiamittareilla.
Onnistunutta demokratiaa ei rakenneta kymmenessä vuodessa.
Tunisialaiset ovat ymmärrettävästi olleet turhautuneita siihen, että demokratisoituminen ei heti korjannutkaan sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Esimerkiksi Suomessa edustuksellisilla instituutioilla ja konsensushakuisuudella on pitkä historia. Tunisian esimerkki osoittaa, miten haastavaa monipuoluedemokratian kehittäminen on toisenlaisista lähtökohdista. Arabikevät ja sen jälkeinen demokratiakehitys Tunisiassa loivat paljon odotuksia, mutta onnistunutta demokratiaa ei rakenneta kymmenessä vuodessa.
Positiivistakin kehitystä demokratiaraporteista löytyy. Demo Finlandin toimintamaista Sambia on V-Demin raportissa nostettu kahdeksan sellaisen maan listalle, joissa autoritaarinen kehitys on saatu pysäytettyä ja demokratian tila on parantunut. Sekä Sambia että Kenia ovat useammassa raportissa päässeet eniten demokratian tilaa kohentaneiden maiden joukkoon. Keniassa tilannetta vakauttivat erityisesti elokuun 2022 vaalit, jotka esimerkiksi EU:n vaalitarkkailijoiden mukaan[8] sujuivat monista haasteista huolimatta pääosin rauhallisesti ja demokraattisesti. Sambia ja Kenia ovatkin esimerkkejä konteksteista, joissa positiivisen demokratiakehityksen jatkumiselle on hyvät edellytykset. Demokratiaa on silloin tärkeää tukea, jotta se voi vahvistua.
Mitään maita ei voida demokratisoida ulkoapäin.
Autoritaarisiksi luokiteltavissa maissa demokratiatuella ei ole saavutettavissa pikavoittoja. Mitään maita ei voida demokratisoida ulkoapäin, vaan pelkästään maan omat kansalaiset voivat tehdä sen. Voimme kuitenkin tukea. Demokraattisten toimijoiden osaamisen ja taitojen vahvistaminen sekä heidän välisensä dialogin edistäminen ovat tärkeitä demokratiatuen osa-alueita. Niiden ansiosta yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka voivat alkaa rakentaa demokraattisempaa yhteiskuntaa, kun tila demokratialle avautuu.
Vaikka demokratiaraporttien viesti on viime vuosina ollut synkkä, demokraattinen liikehdintä ja autoritaarisiin hallintoihin kohdistuvat protestit eivät ole jääneet huomaamatta. Demokratialle on kysyntää, ja ehkä pitkäjänteisen demokratiatyön jatkuessa saamme vielä lähitulevaisuudessa lukea raporteista myönteisempää viestiä demokratian tilasta ympäri maailmaa.
[1] International IDEA 2022. Global State of Democracy Report 2022: Forging Social Contracts in a Time of Discontent.
[2] The Economist Intelligence Unit 2023. Democracy Index 2022.
[3] V-Dem Institute 2023. Democracy Report 2023: Defiance in the Face of Autocratization.
[4] Freedom House 2023. Freedom in the World 2023: Marking 50 years in the Struggle for Democracy.
[5] Ks. esim. Justin Kempf 16.3.2023. Democracy Regressed Back to 1986? Democracy Paradox -blogi.
[6] Electoral democracy. V-Dem luokittelee vaalidemokratioiksi valtiot, missä on vapaat monipuoluevaalit ja ilmaisunvapaus ja -yhdistymisvapaus toteutuvat jossakin määrin, mutta missä on puutteita joissain demokratian osa-alueissa.
[7] Electoral autocracy. V-Dem luokittelee vaaliautokratioiksi valtiot, missä on monipuoluevaalit, mutta demokratiaan kuuluvat perusoikeudet ja -vapaudet eivät toteudu.
[8] European Union Election Observation Mission 27.10.2022. Kenya 2022: Final Report.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.