Otsikko voi vaikuttaa itsestään selvältä, onhan toimivan demokratian perusajatus, että jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus osallistua ja äänestää. Valitettavasti moni ei kuitenkaan koe äänellään olevan merkitystä. Liian moni jättää äänioikeutensa käyttämättä.
Monissa yhteiskunnissa, myös meillä Suomessa, tietyt ryhmät ovat yliedustettuina päätöksenteossa. Naiset ovat edelleen pääosin vähemmistössä, nuoria on suhteellisen vähän päättäjinä, maahanmuuttajataustaisia niukasti ja vammaisia ei juuri ollenkaan. Oman äänensä käyvät todennäköisimmin vaaleissa antamassa kouluttautuneet ja hyväosaiset. Elämän isot muutokset kuten avioero, työttömyys ja leskeys näkyvät selvästi passiivisuutena vaaleissa. Äänestäminen on sitä epätodennäköisempää, mitä syrjäytyneempi ihminen on muusta yhteiskunnasta. Tutkimusten mukaan huono-osaiset eivät koe, että yhteiskunnalla olisi heille enää annettavaa, ja vaaliuurnille ei tule mentyä.
Kehityskulku on monella tavalla haastava yhteiskunnallinen ongelma, joka pohjimmiltaan rapauttaa demokratian perusteita. Vahvalla demokratialla taas on selkeä yhteys yhteiskuntien vakauteen ja rauhaan. Ihmisten jääminen tai jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle aiheuttaa usein epävakautta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi naisten osallisuus yhteiskuntien päätöksenteossa johtaa kestävämpään rauhaan ja vakaampaan demokratiaan.
Demokratiakehityksen suunnasta on viime vuosina perustellusti oltu huolissaan. Myös perinteisesti vakaina ja vahvoina demokratioina pidetyt länsimaat kamppailevat asian kanssa. Yhteiskuntien polarisaation syventyminen sekä voimistunut liikehdintä ulkopuolisuutta kokeneissa ryhmissä on johtanut jopa väkivaltaisuuksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloista alkunsa saanut Black lives matter -liike toi esille jo pitkään pinnan alla kyteneen tyytymättömyyden ja eriarvoisuuden tuntemukset. Vaikka ihmisillä lain mukaan onkin Yhdysvalloissa samat oikeudet, ovat kokemukset osoittaneet monien asenteiden edelleen olevan syrjiviä. Valmiutensa konkreettiseen taisteluun osoittivat toisenlaista muutosta voimallisesti haikailevat mielenosoittajat, jotka valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon Trumpin hävittyä demokraattiset presidentinvaalit. Viisi menetti henkensä.
Samaan aikaan ympäri maailman ovat vahvistuneet myös uskonnolliskonservatiiviset liikkeet, joiden pyrkimyksenä on heikentää esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen oikeuksia. Myös eurooppalaisissa keskusteluissa joutuu puolustamaan tasa-arvon nykytilaa sen sijaan, että päästäisiin varsinaisiin edistysaskeliin. Historia on osoittanut, että demokratia- ja tasa-arvokehitys kulkevat käsi kädessä. Viime aikoina vastakkainasettelu myös muiden teemojen ympärillä on vain kärjistynyt. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat mielenilmaukset ilmastotoimien puolesta tai bensan- ja energianhintojen nousua vastaan sekä koronapandemian hoitoon liittyvien rajoitusten ja rokotusten vastustaminen salaliittoteorioineen.
Jos kokemukset osoittavat, että omalla äänellä ei ole merkitystä, saatetaan oikeus ottaa omiin käsiin. Perustetaan yhden asian liikkeitä ja mielenilmauksia, joissa turhautuneisuus voi eskaloitua lain rikkomuksina tai väkivaltaisuuksina. Toisaalta saatetaan myös pettyä, jos niiden tuloksena ei edelleenkään tapahdu haluttua muutosta. Tuntemus kahtiajakautuneisuudesta, ryhmäytymisestä ja vastakkainasettelusta kuitenkin usein vain vahvistuu tilanteiden seurauksena. Ja samalla lisääntyy myös yhteiskuntien epävakaus.
Polarisaation vahvistumisen ja toisaalta äänestysaktiivisuuden heikentymisen tulee herättää pohtimaan, miten ihmisillä olisi matalampi kynnys vaikuttaa puolueiden kautta. Haaste on kaikkien puolueiden yhteinen. Miten saisimme poliittisen toiminnan lähemmäs niitäkin ihmisiä, jotka kokevat, että jäävät ulkopuolisiksi? Edustuksellisuus edellyttää diversiteettiä, erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Puolueet muodostavat demokratian pohjan ja toimivat kanavina kannanmuodostuksessa ja viestinnässä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja meidän tehtävämme on jatkuvasti kehittää toimintaa tuon oikeuden toteutumiseksi.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.