Viimeaikaiset uutiset maailmalta ovat tehneet demokratian merkityksen entistä selvemmäksi, myös Suomessa. Olemme seuranneet, kuinka vaalivaikuttaminen johti Romanian presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen hylkäämiseen, Etelä-Koreassa demokratiakehitys on heikentynyt merkittävästi ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleja tarkasteltiin laajalti demokratian näkökulmasta.
Nämä tapahtumat muistuttavat siitä, että demokratian vaaliminen vaatii jatkuvaa työtä. Uutiset maailmalta ovat herätys myös Suomessa: demokratia ei säily ilman aktiivista työtä. Jotta vastaavat huolet eivät muutu arkipäiväisiksi uutisiksi täällä, on panostettava demokratian vahvistamiseen yhteiskunnan eri sektoreilla.
Demokratiaohjelma vastaa ajankohtaisiin haasteisiin
Edellisen hallituskauden aikana tunnistettiin demokratian vahvistamisen tärkeys ja käynnistettiin poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelu. Nykyisellä hallituskaudella ohjelma on edennyt lausuntokierrokselle. Sen tavoitteina on muun muassa lisätä äänestysaktiivisuutta ja vahvistaa erityisesti lasten ja nuorten osallisuutta.
Demokratia ei säily ilman aktiivista työtä.
Nuorten äänestysaktiivisuuden alhaisuus on huolestuttava ilmiö. Viime kuntavaaleissa vain 35,4 prosenttia 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Tämä on selkeä uhka edustuksellisen demokratian toimivuudelle, sillä jos vain tietyt väestöryhmät äänestävät, päätöksenteon edustavuus kärsii. Keväällä 2025 järjestettävissä kunta- ja aluevaaleissa on erityisen tärkeää korostaa äänestämisen merkitystä.
Kolmas sektori demokratiatyön ytimessä
Järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli demokratiatyössä on korvaamaton. Ne vahvistavat osallisuutta ja kannustavat kansalaisaktiivisuuteen. Demokratiaohjelmassa olisi voinut painottaa vielä enemmän näiden toimijoiden merkitystä, sillä ne tekevät pitkäjänteistä työtä muun muassa nuorten kansalaispätevyyden kehittämiseksi.
Nuorten vaalit, joissa alle 18-vuotiaat voivat harjoitella äänestämistä, ovat hyvä esimerkki kolmannen sektorin merkityksellisestä työstä. Tämä toimintamalli on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien, ja se tarjoaa arvokasta kokemusta demokratian toiminnasta. Tällaiset hankkeet ovat tärkeitä, sillä demokratiataidot ja -asenteet muovautuvat jo ennen äänestysikää.
Rahoituksen turvaaminen tärkeää
Kolmannen sektorin elinvoimaisuus edellyttää taloudellista vakautta. On tärkeää varmistaa, että järjestöillä on riittävät resurssit jatkaa toimintaansa ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Vuoden 2025 järjestöleikkausten vaikutuksia on syytä seurata tarkasti, jotta niiden vaikutukset kansalaisyhteiskunnan toimintaan tunnistetaan ajoissa.
Suomi demokratian suunnannäyttäjänä
Vuosi 2025 tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa demokratiaa myös kansainvälisesti. Suomen puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (ETYJ) on tilaisuus nostaa demokratiaan liittyviä kysymyksiä esiin globaalilla tasolla. Samalla voimme edistää demokratian kehitystä kotimaassa.
Vuosi 2025 tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa demokratiaa myös kansainvälisesti.
Uuden vuoden kynnyksellä on hyvä muistaa, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa työtä meiltä kaikilta – järjestöiltä, päättäjiltä ja kansalaisilta. Toivotan siis rauhaisaa joulua ja demokratiarikasta uutta vuotta 2025!
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.