Venäjän esimerkki näyttää karulla tavalla, kuinka valtion autoritaarisuus ja heikko kansalaisyhteiskunta edistävät kansainvälisiä konflikteja ja sotaa.
Kuluvien viikkojen aikana koko maailma on seurannut kauhulla Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kansainvälinen yhteisö on laajasti tuominnut brutaalin ja perusteettoman hyökkäyksen ja asettanut Venäjälle pakotteita, joiden toivotaan hillitsevän Venäjän sotatoimia Ukrainassa.
Ukrainan sodasta on vastuussa Venäjän presidentti Putin lähipiireineen, eivät tavalliset venäläiset. Venäläisillä on ylipäätään hyvin vähän sananvaltaa maansa hallinnossa: vaalit eivät ole Venäjällä vapaita, journalismia rajoitetaan ja osallistumisella mielenosoituksiin, protesteihin tai kansanliikkeisiin voi olla ikäviä seurauksia. Venäjä on hyvin kaukana demokratiasta.
Mutta miksi Venäjän, tai minkään muunkaan itsenäisen valtion, demokratiakehityksestä kannattaa olla huolissaan?
Demokraattinen oikeusvaltio on toki sen asukkaille parempi vaihtoehto kuin oligarkia tai diktatuuri. Siksi demokratia, ihmisoikeudet ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Autoritaariset valtiot ovat kuitenkin demokratioita huonompi vaihtoehto myös naapurimailleen ja kansainväliselle yhteisölle.
Demokratia mahdollistaa muita valtiomuotoja paremmin yhteiskunnan sisäisen vapaan keskustelun esimerkiksi sotatoimista ja hallinnon päätösten arvostelun.
Kansainvälisessä politiikassa tunnetaan demokraattisen rauhan teoria, jonka mukaan demokratiat eivät koskaan tai juuri koskaan sodi keskenään. Demokratia mahdollistaa muita valtiomuotoja paremmin yhteiskunnan sisäisen vapaan keskustelun esimerkiksi sotatoimista ja hallinnon päätösten arvostelun. Tämän takia sota ei yleensä ole demokraattiselle valtiolle houkutteleva ulkopolitiikan tekemisen vaihtoehto.
Nyt osa Venäjää vastaan suunnatuista talouspakotteista nojaa siihen, että ne vaikuttavat myös tavallisten venäläisten arkeen. Ajatuksena on, että kun elintaso Venäjällä laskee, kansalaisten kritiikki itsevaltaista Putinia ja hänen aloittamaansa sotaa kohtaan kasvaa. Mutta mitä kauempana Venäjä on demokratiasta ja mitä heikompia sen kansalaisyhteiskunta ja oppositiopuolueet ovat, sitä heikommat mahdollisuudet venäläisillä kenties on vastustaa huonoakaan politiikkaa. Kritiikki hallintoa kohtaan voi käydä yksilölle kalliiksi.
Monet venäläiset eivät halua sotaa. Diktaattori ei kuitenkaan välttämättä kuuntele kansaansa. Siksi pitkällä tähtäimellä konflikteja ja sotia ehkäistään tukemalla demokratiakehitystä ja vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa eri puolilla maailmaa.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.