Eduskunnassa käydään aina joulun alla perinteiseen tapaan ministeriökohtaiset talousarviokeskustelut. Opetus- ja kulttuuriministeriön kohdalla puhutaan aina koulutustason nostamisesta, ja syystäkin.
Koulutustaso ei kuitenkaan aina kerro osaamisesta. Koulutus ei myöskään takaa sivistystä eikä kerro meistä välttämättä ihmisinä paljoakaan.
Koulutus voi mahdollistaa paremman osaamisen ja korkeamman sivistyksen sekä kasvattaa meitä ihmisinä, mutta mikään automaatio se ei näihin ole.
Kaikessa koulutuksessa on rinnalla kuljettava sivistyksen edistäminen.
Jotta nämä tavoitellut hyvät asiat toteutuisivat, tulee huolehtia kaikkien saatavilla olevista koulutusmahdollisuuksista, koko Suomessa. Sekään ei riitä, vaan oppilaitoksilla ja opettajilla on oltava myös mahdollisuus ja työrauha kouluttaa todellisia osaajia.
Kaikessa koulutuksessa on rinnalla kuljettava sivistyksen edistäminen. Sivistystä ei Suomessa ole tällä hetkellä liikaa. Tästä kertovat viikoittaiset uutiset väkivallanteoista, syrjinnästä, rasismista, kiusaamisesta, uhkailusta ja epätasa-arvosta.
Suomi tarvitsee osaajia, jotka hallitsevat niin kädentaitoja kuin tunnetaitoja. Maamme tarvitsee empaattisia ja toisiaan kunnioittavia ihmisiä.
Näiden vastakohtia emme tarvitse. Eduskunnassakin ilmenevästä vihan ja katkeruuden ilmapiiristä ja sen ruokkimisesta on päästävä eroon.
Tähän voi ottaa yhtymäkohdan yritysjohtajasta, joka palkattiin kääntämään suuren yrityksen alamäki jälleen nousuun. Joitain vuosia kului ja yritys alkoi menestyä.
Yritysjohtajalta kysyttiin, mikä oli hänen menestyksensä resepti. Johtaja vastasi, että heille palkattiin töihin hyviä ihmisiä.
Maamme tarvitsee empaattisia ja toisiaan kunnioittavia ihmisiä.
Yhteisten asioiden hoitamisessa on kyse ihmisten, meidän kaikkien asioiden hoitamisesta. Jokaisen organisaation, yrityksen ja yhteisön takana on aina ihminen ja ne kaikki muodostuvat ihmisistä.
Koska politiikassa eli yhteisten asioiden hoitamisessa on aina kyse parhaan tavoittelusta ihmisille, olisi kaikkien politiikassa mukana olevien oltava sellaisia, joista löytyy paras mahdollinen ymmärrys, avarakatseisuus ja kyky yhdistää kovia ja pehmeitä arvoja.
Jokaisen poliitikon on pystyttävä olemaan parhaimmillaan yhteisistä asioista päätettäessä. Siihen velvoittaa myös se mandaatti, jonka olemme äänestäjiltä saaneet.
Reilun kolmen vuoden kokemus eduskuntatyöstä on herättänyt kysymyksen, pystymmekö parhaalla tavalla hakemaan parasta mahdollista koko Suomen kansalle. Olemmeko parhaimmillamme vai onko meillä liikaa huonoja hetkiä?
Viholliskuvien rakentaminen ja pelon lietsominen ei ole vastuullista politiikkaa. Ei miltään kohtaa poliittista kenttää.
Populismi on poliittinen tyyli tai strategia, joka jakaa yhteiskunnan kahteen vastakkaiseen leiriin. Se vetoaa kansan tunteisiin, yksinkertaistaa monimutkaisia asioita ja tarjoaa helppoja ratkaisuja.
Luottamus on enemmän kuin pelkkä tunne; se on yhdistelmä tunnetta, tietoista päätöstä ja toimintaa. Vaikka luottamus tuntuu turvallisuutena ja rauhallisuutena, se rakentuu arjen tekojen, johdonmukaisuuden ja tutustumisen kautta.
Nämä kaksi määritelmää saa, kun kysyy tekoälyltä, mitä on populismi ja, mitä on luottamus.
Politiikka ei ole uskon asia, mutta itse uskon, että suuri joukko kansalaisista hakee luottamusta ja siitä seuraavaa turvallisuuden sekä toivon tunnetta.
Meidän poliitikkojen tulee kyetä löytämään aito ja perusteltu viesti, jolla ihmisten luottamus kohdistuu eduskuntaan ja poliittiseen järjestelmään. Se edellyttää asiasisältöjen sanoittamista ymmärrettävästi ja viestintää, joka ymmärretään.
Uskon, että suuri joukko kansalaisista hakee luottamusta ja siitä seuraavaa turvallisuuden sekä toivon tunnetta.
Populismi koukuttaa helposti, mutta sen päälle ei voi rakentaa vahvaa eikä uskottavaa pitkän aikavälin näkymää Suomelle.
Meidän on pakko pystyä parempaan. Siihen eräässä tilaisuudessa saamani ohjeet sopivat hyvin: ole harkitsevainen, ole ystävällinen, ole oikeamielinen, ole positiivinen, ole hyvä.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.