Ulkoministeri Elina Valtonen on kutsunut Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvosen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajuuskauden kansalaisyhteiskuntaerityisedustajaksi. Juvosen tavoite on kansalaisyhteiskunnan laajan ja tarkoituksenmukaisen roolin turvaaminen.
Suomi toimii tänä vuonna Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Etyjin, puheenjohtajamaana. Etyjin puheenjohtajuutta hoitava ulkoministeri Elina Valtonen on kutsunut suomalaisia asiantuntijoita erityisedustajikseen eri teemoissa. Yksi Suomen prioriteeteista puheenjohtajuuskaudella on kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistaminen Etyjin toiminnassa. Tämän tavoitteen edistämiseksi ulkoministeri Valtonen on valinnut kansalaisyhteiskuntaerityisedustajan tehtävään Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvosen.
- Demo Finlandin toiminnanjohtaja vuodesta 2016 lähtien.
- Juvonen on toiminut yli 25 vuotta kansainvälisten asioiden parissa. Suurin osa työstä on ollut kansalaisyhteiskunnan parissa niin kansainvälisissä järjestöissä kuin erilaisissa kansalaisjärjestöissä.
- Ihmisoikeusperustaisuus on luotsannut Juvosen työtä alusta asti. Alkuun painopiste oli lapsen oikeuksissa, mutta jo yli kymmenen vuotta keskiössä ovat olleet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet.
- Vuosina 2021–2024 Juvonen toimi Suomen sekondeeraamana Euroopan neuvostossa kansalaisyhteiskuntaneuvonantajana. Tällä hetkellä hän toimii myös mm. Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution, Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnassa sekä Demo Finlandin eurooppalaisen kattojärjestön European Partnership for Democracyn (EPD) puheenjohtajana.
Anu Juvonen, mitä kansalaisyhteiskuntaerityisedustajan tehtävä tarkoittaa?
Tärkein tehtäväni on toimia kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien toimijoiden aktiivisen osallistumisen ja osallistamisen edistäjänä. Käytännössä tämä tarkoittaa suhteiden ja yhteyksien luomista eri kansalaisyhteiskunnan tahoihin sekä kansalaisyhteiskunnan roolin turvaamista Etyjin toiminnassa.
Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuessa niin globaalisti kuin Etyj-maissakin on tärkeää, että kansalaisten äänen kuuluminen turvataan suunnitelmallisesti.
Mitkä ovat päätavoitteesi tai -viestisi tässä tehtävässä?
Tavoitteeni on tuottaa tiekartta Etyjille kansalaisyhteiskunnan tarkoituksenmukaisen osallistumisen vahvistamiseksi, yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi pyrin vakiinnuttamaan kansalaisyhteiskuntaerityisedustajan roolia Etyjin toiminnassa, sillä tehtävässä on toiminut vain kaksi henkilöä ennen minua aiempien puheenjohtajuuskausien aikana. Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuessa niin globaalisti kuin Etyj-maissakin on tärkeää, että kansalaisten äänen kuuluminen turvataan suunnitelmallisesti.
Miten kansalaisyhteiskunta toimii osana demokratian ja turvallisuuden vahvistamista?
Kansalaisyhteiskunnan rooli näissä tehtävissä on hyvin moninainen, niin kokonaisturvallisuuden kuin inhimillisyydenkin turvaajana. Sillä on aina ollut merkittävä vahtikoiran rooli, eli se on pitänyt päätöksentekijät vastuullisina päätöksistään. Käytännössä kansalaisyhteiskunnan toimijat siis seuraavat päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa ja reagoivat epäkohtiin. Tämä on Etyjin toiminnassa oleellista, sillä vaikka järjestön päätökset ovat poliittisia, eivät ne ole laillisesti sitovia, eikä niille ole raportointimekanismeja tai valitusprosesseja. Tästä syystä kansalaisyhteiskunnan valvova rooli on äärimmäisen tärkeä, sillä päätöksien vaatiessa yksimielisyyttä jäsenvaltiot ovat automaattisesti poliittisesti sitoutuneet hyväksymiinsä päätöksiin.
Kansalaisyhteiskunta toimii lisäksi tärkeänä tiedontuottajana. Lukuisat järjestöt toimivat ruohonjuuritasolla tuottaen sellaista tietoa, jota muutoin olisi mahdotonta kerätä. Kansalaisyhteiskunta on myös tuottanut suuren osan sosiaalisista innovaatioista maailmalla. Esimerkiksi äänioikeuden laajentaminen, työntekijöiden oikeuksien parantuminen ja Suomessa kouluruokailut ovat olleet kansalaisyhteiskuntalähtöisiä edistysaskelia.
Kansalaisyhteiskunnan roolin ei tule näkyä ainoastaan inhimillisen turvallisuuden tekijöissä, vaan sitä tulee vahvistaa kaikissa Etyjin ulottuvuuksissa.
Maailmantilanteen ollessa hyvin kriisialtis näkyy kansalaisyhteiskunnan tärkeä rooli myös resilienssissä eli kriisinkestävyydessä. Kansalaisyhteiskunta tukee yhteiskunnan koheesiota, kun sen eri toimijat tavoittavat ja toimivat yhteistyössä sellaisten yhteisöjen ja tahojen kanssa, joita ei muuten tavoitettaisi.
Miksi kansalaisyhteiskunnan osallisuutta tarvitaan juuri tässä ajassa, jossa sotilaalliset turvallisuuskysymykset painottuvat?
No juurikin siksi! Kansalaisyhteiskunnan roolin ei tule näkyä ainoastaan inhimillisen turvallisuuden tekijöissä, vaan sitä tulee vahvistaa kaikissa Etyjin ulottuvuuksissa. Kriittinen äänenpaino toteutettavaa politiikkaa kohtaan sekä sitä valvovan vahtikoiran rooli ovat erityisen tärkeitä konfliktien keskellä. Etenkin rauhanjärjestöjen vuosikymmenten mittainen kokemus on korvaamatonta niin konflikteihin liittyvän tietoisuuden lisäämisessä kuin niihin vaikuttavan poliittisen toiminnan valvomisessakin.
Etyjin vahvuutena on aina pidetty sen laajaa käsitystä turvallisuudesta. Poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi myös talouden, ympäristöasioiden, demokratian ja ihmisoikeuksien rooli on nähty äärimmäisen tärkeänä osana kokonaisvaltaista turvallisuutta. Kansalaisyhteiskunnan toiminta näkyy näissä kaikissa kriittisen tärkeänä. Onkin tärkeä painottaa moninaisten taustojen ja osaamisalueiden näkymistä ja kuulumista kaikessa keskustelussa ja päätöksenteossa, mukaan lukien sotilaallisella ja turvallisuuspoliittisella ulottuvuudella. Mitä enemmän toiminnassa on mukana erilaista tietotaitoa ja ymmärrystä, sitä laadukkaampia päätöksiä syntyy.
Miten kansalaiset ja kansalaisjärjestöt vaikuttavat osana Etyjiä?
Etyjillä on tällä hetkellä olemassa toimintoja, jotka tukevat kansalaisyhteiskunnan aktiivisempaa roolia, sekä tahoja, jotka joko koostuvat kansalaisyhteiskunnan toimijoista tai työskentelevät aktiivisesti näiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yli sadasta kansalaisjärjestöstä koostuva Civic Solidarity Platform -verkosto tekee vaikuttamissuunnitelmia ja suosituksia Etyjin toiminnasta ja valvoo sen työtä tarkkaan. Demokratiatyössä Etyjin Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) taas osallistaa kansalaisyhteiskuntaa niin koulutuksissaan kuin tiedon tuottamisessakin.
Mitä enemmän toiminnassa on mukana erilaista tietotaitoa ja ymmärrystä, sitä laadukkaampia päätöksiä syntyy.
Kansalaisyhteiskunnan osallistumista ei voi pitää itsestäänselvyytenä, etenkään nykyisten rahoitusleikkausten sekä ylipäätään kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisen aikana. Toisin sanoen erilaisia osallistumismahdollisuuksia tulee jatkuvasti kehittää. Vapaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan takaaminen on yksi Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistettaessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei sen osallistaminen tapahdu vain raksi ruutuun -menetelmällä, vaan sen on oltava tarkoituksenmukaista.
- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on yksi maailman laajimmista turvallisuusjärjestöistä ja turvallisuuteen liittyvistä keskustelufoorumeista. Sen toiminta perustuu Helsingissä 1975 järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin allekirjoitettuun päätösasiakirjaan.
- Etyjin työhön kuuluu laaja-alaisesti turvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittely, mukaan lukien asevalvonta, luottamusta ja turvallisuutta lisäävät toimenpiteet, ihmisoikeudet, kansalliset vähemmistöt, demokratiatuki, lainvalvontastrategiat, terrorismin torjunta sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät toimet.
- Suomi on valinnut puheenjohtajuuskaudelleen myös muita erityisedustajia, kuten ulkoministerin Etyj-erityislähettilään suurlähettiläs Terhi Hakalan ja tasa-arvoerityisedustajan kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin. Listan kaikista erityisedustajista löydät ulkoministeriön sivuilta.