Koronapandemia ja erityisesti sen ehkäisemiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet demokratiaan ympäri maailmaa, kun hallinnot ovat keskittäneet valtaa itselleen poikkeuslaein ja median vapautta on kavennettu disinformaation estämisen varjolla. Ehkä konkreettisimmin covid-19 on vaikuttanut vaaleihin. Vaalit ovat yksi demokratian keskeisimmistä instituutioista, ja koronatilanteen vuoksi yli 70 maassa vaaleja on siirretty.
Vaalien peruminen ja siirtäminen herättää aina huolta demokratian kannalta. On kuitenkin myös huomioitava poikkeustilanteen vaikutukset vaaleihin, mikäli ne päätetään järjestää. Erilaiset varotoimet nostavat vaalijärjestelyjen kuluja, mutta covid-19 voi myös vaikuttaa vaalien demokraattisuuteen. Pandemian aikana järjestettyjen vaalien äänestysprosentti voi jäädä huomattavasti tavallista alhaisemmaksi, kun mahdolliset liikkumisrajoitukset ja yleinen pelko viruksen leviämisestä hankaloittavat kansalaisten pääsyä äänestyspaikoille. Alhainen äänestysprosentti taas saattaa heikentää vaalivoittajan mandaattia.
Vaalien järjestäminen poikkeustilanteessa voi myös tuoda etua hallinnolle suhteessa oppositioon. Kun valta on keskittynyt hallitukselle ja voimassa on erilaisia kokoontumisrajoituksia, esimerkiksi pienten puolueiden mahdollisuudet kampanjointiin voivat vaikeutua. Tulos saattaa myös olla hallitukselle edullisempi, mikäli vaalit järjestetään pian eikä vasta pahimman pandemiavaiheen mentyä ohi, jolloin pandemian mukanaan tuoman talouskriisin jäljet näkyvät konkreettisemmin. Lisäksi kun tiukkojen matkustusrajoitusten vuoksi paikalle ei välttämättä saada kansainvälisiä vaalitarkkailijoita, ei vaalien vapautta ja riippumattomuutta voida varmistaa.
Vaalien siirtäminen voikin joissain tilanteissa olla sekä kansalaisten turvallisuuden että demokratian kannalta perusteltu vaihtoehto. Demokratianäkökulmasta keskeistä on, että vaalien uusi ajankohta tai suunnitelma niiden pitämiseksi päätetään, mikäli vaaleja joudutaan siirtämään ja että kaikista päätöksistä kerrotaan avoimesti ja selkeästi. Huolestuttavaa on, mikäli valta pysyy hallituksella ilman parlamentin valvontaa. Esimerkiksi Sri Lankassa presidentti käytti maaliskuun alussa perustuslain takaamaa valtaansa parlamentin hajottamiseen kuusi kuukautta ennen sen kauden päättymistä ja määräsi uudet vaalit pidettäväksi huhtikuussa. Koronaviruksen vuoksi vaaleja kuitenkin lykättiin, minkä seurauksena hallitus oli vallassa viisi kuukautta ilman parlamentin valvontaa.
Poliittinen tilanne kärjistyy Etiopiassa
Etiopiassa taas elokuulle suunniteltujen vaalien siirtäminen aiheutti perustuslaillisen ongelman, kun nykyisen parlamentin mandaatti päättyi syksyllä eikä perustuslaki tarjoa selkeää ohjeistusta siihen, miten valtaa tällaisessa tilanteessa käytetään. Parlamentin ylähuone päätti kesällä, että mandaattia pidennetään siihen asti, kun vaalit voidaan terveysviranomaisten mukaan järjestää. Ylähuone suositteli vaalien järjestämistä 9–12 kuukautta pahimman virustilanteen laantumisen jälkeen.
Päätös vaalien siirtämisestä on saanut Etiopiassa ristiriitaisen vastaanoton. Oppositio on syyttänyt pääministeri Abiy Ahmedia vallan anastamisesta, ja ylähuoneen puhenainen erosi vastalauseena vaalien lykkäämiselle, koska piti päätöstä perustuslain vastaisena. Pohjoinen Tigrayn alue järjesti aluevaalit syyskuussa keskushallinnon vastustuksesta huolimatta, mikä kertoo maan poliittisista jännitteistä.
Abiy Ahmedin noustua pääministeriksi vuonna 2018 Etiopiassa alkoi demokraattisten uudistusten kausi. Opposition toiminta sallittiin, sanan- ja lehdistönvapautta laajennettiin ja Abiy lupasi vapaita vaaleja. Ilmassa oli paljon optimismia ja toivoa maan autoritaarisuuden vähentyessä. Yksimielisyys ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, ja sen tilalle on noussut maan lukuisten etnisten ryhmien väliset ristiriidat. Etiopia on etninen liittovaltiojärjestelmä, eli osavaltiojako perustuu etnisyyteen. Demokraattisten uudistusten aikana osa etiopialaisista halusi liittovaltiomallista eroon ja osa ei, eikä maan poliittisesta tulevaisuudesta ole konsensusta. Diktatuurin aikana eri ryhmien väliset konfliktit eivät päässeet nousemaan pintaan, ja suuremman sananvapauden ja opposition toiminnan sallimisen myötä kiistat ovat kärjistyneet. Etiopia on tällä hetkellä hyvin jakautunut, ja etnisten ryhmien väliset kiistat ovat johtaneet myös vihapuheeseen ja väkivaltaan.
Kesäkuussa Etiopian suurimpaan etniseen ryhmään oromoihin kuulunut suosittu artisti Hachalu Hundessa surmattiin Addis Abebassa. Surman jälkeisissä levottomuuksissa kuoli satoja ihmisiä, ja hallitus sulki internetin koko maassa viikoiksi ja pidätti tuhansia opposition ja median edustajia. Hallintoa onkin syytetty turvautumisesta diktatuurin aikana käytössä olleisiin autoritaarisiin keinoihin.
Demo Finland toimii naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi
Poliittisen tilanteen kärjistymisestä huolimatta Demo Finlandin kumppanijärjestö Network of Ethiopian Women’s Associations (NEWA) on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Demo Finland ja NEWA aloittivat vuonna 2019 hankkeen, jonka tavoitteina on tukea naisten poliittista osallistumista ja lisätä naisten määrää vaaleissa äänestäjinä ja ehdokkaina sekä alueellisella että kansallisella tasolla.
”Kaksi ja puoli vuotta sitten alkanut demokraattinen kehitys näyttäisi olevan heikkenemässä. Toisaalta demokraattista tilaa on edelleen, sillä maassa on esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, jotka voivat toimia vapaasti ihmisoikeuksien ja demokraattisten instituutioiden parissa ja saada rahoitusta ulkomailta”, kertoo NEWAn toiminnanjohtaja Saba Gebremedhin. Hänen mukaansa Demo Finlandin ja NEWAn tukemalla naisten puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä on myös mahdollista edistää rakentavaa poliittista kulttuuria tulevaisuudessa.
”Eri alueilla ja eri puolueissa toimivat naiset kohtaavat samanlaisia haasteita. Heille on hyödyllistä jakaa kokemuksia ja suunnitella yhdessä toimivia keinoja naisten aseman parantamiseksi”, Gebremedhin sanoo. Demo Finlandin ja NEWAn työlle on tarvetta: ”Pidimme juuri webinaarin naisten poliittisesta osallistumisesta koronan aikana. Tilanne on huonontunut, koska koronatilanne on heikentänyt naisten taloudellista ja sosiaalista asemaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän poliittiseen aktiivisuuteensa.”
Gebremedhin näkee kuitenkin myös positiivista kehitystä. ”Työmme alussa puolueet eivät olleet kovin kiinnostuneita tai vastustivat toimintaamme. Toimittuamme puolueiden kanssa olemme nähneet asenteiden muuttuvan. Nyt puolueet kertovat haasteista naisten osallistamiseen liittyen sen sijaan, että vastustaisivat sitä. Näemme tässä merkittävää edistystä.”
Demo Finland on toiminut aikaisemminkin puoluerajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseksi konfliktiherkissä konteksteissa. Vuosina 2015–2016 Demo Finland tuki Sri Lankassa nuorten poliitikkojen rakentavaa ja rauhanomaista yhteistyötä yli etnisten, uskonnollisten ja puoluerajojen. Kolme vuosikymmentä kestäneen sisällissodan jälkeen kaikkia parlamenttipuolueita edustavat nuoret poliitikot sitoutuivat yhteistyöhön ensimmäistä kertaa maan historiassa. Sambiassa taas Demo Finland tukee naispoliitikkojen puoluerajat ylittäviä dialogifoorumeita. Foorumit ovat pystyneet toimimaan hyvässä yhteistyössä maan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta huolimatta.
Vaalien siirtyminen Etiopiassa on viivästyttänyt joitain Demo Finlandin ja NEWA:n hankkeen suunnitelmia esimerkiksi ehdokkaiden koulutuksiin liittyen. Hankkeessa on tähän mennessä valmisteltu materiaaleja puolueiden naisjäsenten sekä naisehdokkaiden koulutuksiin sekä sisältöjä naisäänestäjien aktivointiin tähtääviin radio- ja tv-ohjelmiin. Suunnitelmissa on kouluttaa ehdokkaita, kunhan tuleviin vaaleihin liittyvät käytännön asiat, kuten rekisteröityneiden puolueiden listojen julkistaminen, etenevät.