Korona ja vaalit – demokratian toteutuminen, sen mahdollistaminen tai rajoittuminen ovat olleen tämän vuoden alkupuoliskon puheenaiheet.
Demokratian yksi keskeinen elementti on vaalit. Toimiva demokratia edellyttää vapaita vaaleja, joihin voi osallistua ehdokkaana tai joihin vähintäänkin kaikkien äänioikeutettujen on mahdollista vapaasti osallistua äänestäjinä. Tämä edellyttää myös, että äänestäminen on kaikille turvallista, myös terveysturvallista, niin ikäihmisiä kuin riskiryhmäläisiäkin ajatellen. Kun on näyttänyt siltä, että tätä demokratian toteutumista ei koronan vuoksi pystytä takaamaan, niin vaaleja on eri puolilla maailmaa siirretty, kuten myös kuntavaalit Suomessa. Toisaalta demokratian toteutumiseksi vaalit on tärkeä järjestää varsin pian. Niiden pitkä lykkääminen murentaisi demokratiaa ja voisi avata väyliä itsevaltaisempaan hallintotapaan, jopa osittaiseen autoritarismin toteutumiseen.
Koronakriisi koskettaa laajasti demokratian toteutumista ja pureutuu myös oikeusvaltioperiaatteen ytimeen. Kansalaiset ovat luottaneet ja antaneet päätöksentekijöille vallan. Vastaavasti päätöksentekijöiden tulee toimia vastuullisesti, myös kansalaisia suojelevasti, ansaitakseen luottamuksen. Luottamusta ja vastuullista päätöksentekoa tulee varjella tilanteesta riippumatta.
Koronakriisi koskettaa laajasti demokratian toteutumista ja pureutuu myös oikeusvaltioperiaatteen ytimeen.
Sosiaalinen media ja siellä usein vastaan tuleva tosiasioiden värittäminen ja suoranainen vääristely ja tuomitseva ilmapiiri haastavat luottamusta. Koronakriisin myötä äänensävyt ja vastakkainasettelu ovat entisestään kiristyneet. Syyllistäminen ja sormella osoittelu myös koronarajoitusten noudattamiseen liittyen on tuttu näky eri alustoilla. Nyt olisi kuitenkin tärkeää toimia yhdessä ja yhteistyössä niin yksilöiden, alueiden kuin valtioidenkin välillä. Koronakriisi koskee kaikkia, ja vain yhdessä voimme selvitä siitä.
Sosiaalisessa mediassa olisi suuri potentiaali demokratian toteutumisen edistämiselle. Valitettavasti kehitys on kuitenkin menossa toiseen suuntaan. Usein törmää tilanteisiin, joissa vaikuttaja avaa sosiaalisessa mediassa omia mielipiteitään tai näkemyksiään ja tämän seurauksena häntä aletaan ison joukon toimesta ei vain arvostelemaan kärkevästi vaan myös haukkumaan ja kiusaamaan eri tavoin. Joskus nämä tilanteet ylittävät jopa uutiskynnyksen. Media valitettavasti ruokkii vihaa ja ärtymystä siinä määrin, että isoilla alustoilla toimivien vaikuttajien halukkuus osallistua julkisiin keskusteluihin laskee. Saman asian kanssa voi joutua kamppailemaan ihan kuka tahansa.
Pelko sanoa asioita ääneen kaventaa demokratiaa. Laaja sananvapaus ei toteudu. Mediaympäristö ja sen nopea muutos uhkaavat demokratian toteutumista niin meillä kuin maailmanlaajuisestikin huolestuttavalla tavalla. Vaikuttajat eivät uskalla tuoda mielipiteitään ja ajatuksiaan jaettavaksi. Pelätään, että tarinaa muutetaan ja väärä tieto leviää mediassa. Pelätään, ettei levitettyä väärää tietoa saada korjattua ja rajusti tuomitaan. Jotkut kokevat myös, että täytyisi olla äärimmäisen kattavasti tietoa ennen kuin voi sanoa mitään. Toisaalta jo etukäteen mietitään, että pitäisi olla valmistautunut ja löytää aikaa puolustautumiseen ja väärien väitteiden oikaisemiseen. Kuinka moni tämän vuoksi valitsee helpomman tien ja jättää osallistumatta? Tämä on ongelmallista, koska isoilla alustoilla toimivat vaikuttajat voisivat oikeasti tuoda tietoa, levittää tietoisuutta, tuoda uusia näkökulmia, ottaa kantaa asioihin. Mutta jos seurauksena on satojen tai jopa tuhansien ihmisten joukkolynkkaus, niin onko se sen arvoista?
Demokratian kehityksen kannalta on tärkeää saada erilaiset äänet kuuluviin ja kehittää rakentavaa keskusteluilmapiiriä.
Tulevaisuuteen ja tulevaisuuden kehityskulkuihin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Demokratian kehityksen kannalta on tärkeää saada erilaiset äänet kuuluviin ja kehittää rakentavaa keskusteluilmapiiriä. Tarvitaan toiminta- ja ajattelutapojen muutosta ja enenevässä määrin myös kriittistä medialukutaitoa. Yhteistyötä ja tietoisia toimia sosiaalisen median yrityksiltä, poliittisilta päätöksentekijöiltä, järjestöiltä ja kansalaisilta tarvitaan. Tarvitaan kunnioitusta toinen toistamme kohtaan. Myös uudenlaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja tarvitaan, samoin sääntelyn tarvetta tulee arvioida. Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Myös demokratiaa, osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja pitää kehittää, vahvistaa ja vaalia yhteiskunnan kehityksen mukana.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.