Demo Finland, ulkoministeriö ja oikeusministeriö järjestivät yhteistyössä hallitustenvälisen International IDEA -demokratiajärjestön kanssa IDEA:n syyskuussa julkaistun demokratiaraportin Suomen julkaisutilaisuuden. Global State of Democracy 2024: Strengthening the Legitimacy of Elections in a Time of Radical Uncertainty antaa ajankohtaisen kuvan globaalista demokratian tilasta, mutta tarkastelee myös tekijöitä, joita äänestäjät pitävät vaalien luotettavuuden kannalta olennaisina.
Tilaisuuden avaussanoissa ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Juha Savolainen painotti, että vaikka demokratian tila on heikentynyt, nähtävissä on myös valopilkkuja ja sen vuoksi demokratiaa voidaan ja sitä pitää edelleen tukea. Suomen kansainvälistä demokratiatukea toteuttaa erityisesti Demo Finland, mutta oikeusvaltiokehityksen osalta myös Oikeusvaltiokeskus.
GSoD 2024 -raporttia esitteli IDEA:n demokratia-arvioinnin yksikön päällikkö Seema Shah. Vähemmän yllättävästi tuore raportti vahvistaa demokratian tilan heikentymisen jatkuvan edelleen. Demokratian eri osa-alueiden taantumista tapahtuu sekä vahvoissa demokratioissa että vähemmän demokraattisissa valtioissa, ja eniten heikentyneisiin osa-alueisiin kuuluvat edustuksellisuuteen ja oikeuksiin liittyvät mittarit.
Demokratian eri osa-alueiden taantumista tapahtuu sekä vahvoissa demokratioissa että vähemmän demokraattisissa valtioissa.
Suomella on sekä aihetta olla ylpeä että tarvetta pysyä valppaana. Suomi on pysynyt demokratioiden kärkikastissa kaikkien raportin mittaaman neljän osa-alueen osalta. Osa-alueita ovat edustuksellisuuden ja oikeuksien lisäksi osallistuminen ja oikeusvaltio. Tarkemmassa tarkastelussa erottuu, että taloudellisen tasa-arvon mittarilla Suomi on kansainvälisen vertailun kärjessä, mutta lehdistönvapaudessa on Suomessa tapahtunut tilastollisesti merkittävää laskua sekä 10 vuoden että 20 vuoden aikajänteellä.
Luottamus vaaleihin on demokratian ytimessä
Koska vuosi 2024 on nimetty vaalien ennätyksellisen määrän vuoksi vaalien supervuodeksi, GSoD 2024 -raportissa on tällä kertaa nostettu erityiseksi teemaksi vaalit ja erityisesti kansalaisten luottamus vaaleihin. Kun vuotta on vielä neljännes jäljellä, maailmalla on jo nähty useita dramaattisia käänteitä, kuten maan ensimmäisen naispresidentin valinta Meksikossa, Afrikan nuorin vaaleilla valittu presidentti Senegalissa sekä presidenttiehdokkaan vaihtuminen viime hetkillä Yhdysvalloissa.
Kiinnostava havainto raportissa on, että kansalaisten käsitys vaalien luotettavuudesta ei aina ole yhtenevä asiantuntijoiden arvion kanssa. Vähemmistöihin kuuluvien luottamus vaaleihin taas on alhaisempaa kuin muun väestön. Raportin suosituksiin kuuluukin, että vaaliviranomaisten tulisi ottaa äänestäjien käsitykset vaalien luotettavuudesta paremmin huomioon ja panostaa äänestäjille suunnattuun viestintään, ja että kaikkien poliittisten instituutioiden on vastattava jämäkästi perusteettomiin syytöksiin vaalivilpistä.
Yhteenvetona Shah painotti, että vaaleilla on edelleen mahdollisuus toimia demokratian välineenä, ja kansalaisille vaalit ovat tärkeä demokratian kulmakivi, jonka laadulla on merkitystä.
Luottamus vaaleihin on ollut Suomen perinteisiä vahvuuksia.
Oikeusministeriön Demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkö Johanna Suurpää kertoi omassa kommenttipuheenvuorossaan, että oikeusministeriö tekee IDEA:n kanssa yhteistyötä muun muassa vaalien turvallisuuteen ja resilienssiin liittyen, ja Suomi on mukana IDEA:n pilottihankkeessa. Suurpään mukaan luottamus vaaleihin on ollut Suomen perinteisiä vahvuuksia. Vaaleja tulee kuitenkin aina olla valmis huoltamaan, koska koko yhteiskunnan oikeutus alkaa horjua, jos luottamus vaaleihin heikkenee. Vaalien uskottavuus on demokratian ytimessä.
Suomen vaalijärjestelmä on Suurpään mukaan hyvä, ja tarkastuslaskennoissa äänestystulos on helppo todentaa. Haasteita on toisaalta vaalien suhteellisuudessa liittyen vaalipiirijakoon, sillä eri vaalipiirien äänet eivät ole keskenään samassa asemassa, minkä lisäksi äänestysaktiivisuus on Suomessa matalampaa kuin muissa Pohjoismaissa. IDEA:n suositusten mukaisesti myös Suurpää painottaa, että viranomaisviestintä ja erityisesti vähän äänestävien ryhmien huomiointi on keskeistä.
Myös kansanedustaja ja Demo Finlandin hallituksen jäsen Elisa Gebhard (sd) otti omassa puheenvuorossaan esiin äänestysaktiivisuuden laskun. Pahimmillaan matala äänestysaktiivisuus johtaa siihen, että päätöksentekoon jää vinouma eivätkä päätökset edusta kaikkien mielipiteitä. Gebhard painotti, että puolueilla on tärkeä rooli miettiä, miten politiikassa aliedustettujen ryhmien osallisuutta saadaan vahvistettua. Hän myös toivoi, että nuoret lähtisivät mukaan puoluetoimintaan, sillä puolueet eivät uudistu eivätkä ymmärrä nuorten tarpeita, jos niissä ei toimi nuoria. Puolueet tekevät politiikkaa kokonaisvaltaisesti, ja vähemmistöjen ja nuorten äänen olisi näyttävä kaikissa linjauksissa, ei vain pistemäisesti tietyissä teemoissa.
Gebhardin mukaan yhteiskunnilla ei ole varaa rajata osaa jäsenistään päätöksenteon ulkopuolelle, ja hän toi esimerkin Sri Lankasta, missä on osana Demo Finlandin delegaatiota vieraillut. Sri Lankassa naiset ovat pitkään olleet politiikassa aliedustettuja, mutta Gebhard pääsi tutustumaan siihen, miten politiikassa toimivat naiset ovat tuoneet päätöksentekoon näkökulmia, joita muut eivät olisi osanneet ajatella.
Aktiivista keskustelua demokratiasta Suomessa ja demokratian tukemisesta
Tilaisuuden valmisteltuja puheenvuoroja seurasi myös vilkas keskustelu, jossa yleisö ja puhujat keskustelivat muun muassa järjestöjen rahoitusleikkausten vaikutuksista demokratian tilaan Suomessa, kansainvälisen demokratiatuen jäämisestä turvallisuussektorin panostusten jalkoihin, vaalitarkkailun merkityksestä sekä kansainvälisten sopimusten vastaisten päätösten vaikutuksista Suomen oikeusvaltiokehitykseen. Seema Shah’n mukaan tämän vuoden aikana Suomessa tehdyt päätökset saattavat näkyä tulevina vuosina demokratiaraportissa.
Puolueilla on tärkeä rooli miettiä, miten politiikassa aliedustettujen ryhmien osallisuutta saadaan vahvistettua.
Shah näki kuitenkin, että Suomella olisi mahdollisuus toimia demokratiatuen suunnannäyttäjänä, koska maalla ei ole samanlaista kolonialistista perintöä kuin monilla muilla demokratian tukijoilla. Länsimainen demokratiatuki on saanut kritiikkiä siitä, että tukea tehdään rahoittajien prioriteettien ehdoilla, ei paikallisista tarpeista käsin, ja samanlaiset demokratiamallit eivät välttämättä toimi kaikissa konteksteissa. Demokratiatuen kehittämisessä Suomella on Shah’n mukaan historiansa ja maineensa puolesta hyvä asema.
Tilaisuuden keskustelussa nostettiin esiin myös nuortenmedia RAREn tekemä kysely, jolla on kartoitettu nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä demokratian tilasta Suomessa. Vastauksissa nousi esiin huoli polarisaatiosta, ääriajattelun lisääntymisestä ja keskusteluilmapiirin huonontumisesta sekä nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Nuorten toiveina on, että keskusteluilmapiiri politiikassa olisi parempaa ja että kansanedustajat kuuntelisivat toisiaan. Seema Shah’n mukaan nuorten alhainen äänestysaktiivisuus on globaali ongelma, mutta toisaalta nuoria olisi hyvä kuulla siinä, miten he haluaisivat osallistua.
Demo Finland kiittää yhteistyöstä tilaisuuden muita järjestäjiä International IDEA:a, ulkoministeriötä sekä oikeusministeriötä.