Tapasin hiljattain keskieurooppalaisen suurlähettilään konsuleineen. Koulutuspainotteisen tapaamisen päätteeksi he miettivät, mitä me olemme tehneet Suomessa, kun meillä on niin monta nuorta päättäjää, varsinkin naisia, eri päätöksentekoasteilla. Tämä ei mitenkään ollut itsestäänselvyys heille.
Kysymys on todella laaja ja siihen ei luonnollisesti löydy yksiselitteistä vastausta vaan se koostuu monesta eri osatekijästä. En sen syvällisemmin ollut valmistautunut kysymykseen mutta aloitin vastaukseni siitä, että tasavertaisella opetuksella ja innostavilla opettajilla on todella suuri merkitys. Tämä ei ainoastaan koske yhteiskuntaopin opettajia vaan toki muidenkin oppiaineiden opettajia. Mainitsin myös puolueiden aktiivisista nuorisojärjestöistä, oppilaskunnista ja siitä, että osallisuus on tärkeä osa ensimmäistä kansallista lapsistrategiaa, jota nyt työstetään.
Suomen vahvin kilpailuvaltti on laadukas ja tasavertainen koulutus.
Päätöksenteko ja vastuu yhteisistä asioista on luonnollinen asia monessa perheessä. Myös seura- ja yhdistystoiminnalla on, ja varsinkin on ollut, todella suuri merkitys porttina uusille päätöksentekijöille. Itsekin olen sitä kautta tullut mukaan politiikkaan.
Suomen vahvin kilpailuvaltti on laadukas ja tasavertainen koulutus. Kuka tahansa, taustasta riippumatta, voi opiskella korkeakoulututkinnon.
Uskon, kuten viittasin vastauksessa suurlähettiläälle, että tasavertaisella opetuksella on suuri merkitys sille, että meillä on laaja kirjo päätöksentekijöitä. Meille on luonnollista, että kuka tahansa, yhdenvertaisesti ja taustasta riippumatta, voi olla rakentamassa yhteiskuntaa päätöksentekijänä. Suurissa ja pienissä kysymyksissä.
Selvyyden vuoksi tulee nostaa esille mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Kaikki alkaa lähidemokratiasta, niin sanotuista pienistä kysymyksistä, jotka koskevat tavallisten ihmisten arkea. Lähidemokratian kautta tuhannet ihmiset tulevat mukaan kunnalliseen päätöksentekoon – valtuustoihin, hallituksiin ja lautakuntiin. Tämän lisäksi on eri ryhmien neuvostoja ja paikallisyhdistyksiä, jotka ovat mukana vaikuttamassa siihen, miten heidän arkensa voisi olla parempi.
Toimivassa lähidemokratiassa kaikenikäisten ääni tulee kuuluviin.
Toimiessani vt. kunnanjohtajana Maalahdessa perustettiin kansalaisraati, joka oli mukana suunnittelemassa kokonaan uuden asuntoalueen rakentamista. Se nosti hankkeen tunnettavuutta ja ihmisten sitoutumista hankkeeseen. Olen varma, että raadin työ edesauttoi kokonaisuutta ja sitä, että suunnitelmat etenivät suhteellisen nopeasti hyväksyttäviksi. Aito mahdollisuus vaikuttaa on elintärkeää kaikilla tasoilla. Jo pieni raha esimerkiksi nuorisovaltuuston käytössä voi saada aikaan ihmeitä sekä kasvattaa osallisuuden tunnetta.
Toimivassa lähidemokratiassa kaikenikäisten ääni tulee kuuluviin. Tulevan puolen vuoden aikana kaikilla puolueilla on suuri vastuu, mutta myös työ, etsiä ehdokkaita huhtikuun kunnallisvaaleihin. Ehdokaspaletin tulee olla laaja, sillä ihmiset haluavat vaihtoehtoja.
Ehkä vielä tärkeämpi vaihe on vaalien jälkeen, kun päätöksentekoelimien paikkoja jaetaan. Toki henkilökohtaisella vaalituloksella tulee olla merkitystä, mutta läpinäkyvyyden ja uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että esimerkiksi hallituksissa on eri ikäisiä ja eri kokemusta omaavia ihmisiä. Tämä laajentaa keskustelua, jotta asioita tarkastellaan useammasta näkökulmasta.
Valitettavan usein kuuluu eri kunnista ääniä, ettei tämä täysin toteudu. Meillä on siis vielä tekemistä. Ehkä kuntavaalit 2021 tuovat laajempaa muutosta kunnalliseen päätöksentekoon.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.