Etiopia kuuluu naisparlamentaarikkojen määrällä mitattuna maailman 30 kärkimaan joukkoon. Vuonna 2023 maailman parlamenteissa naisia oli keskimäärin 26,5 %, mutta Etiopiassa naisten osuus on noin 41 %: Etiopian parlamentin 470 jäsenestä 195 on naisia. Kaiken kaikkiaan parlamentissa on 547 paikkaa. Näistä pystyttiin kuitenkin täyttämään vain 470 viime vaaleissa vuonna 2021, koska Tigrayssa ja osissa Oromian, Afarin ja Somalin alueita konfliktit estivät vaalien järjestämisen.
Etiopian ensimmäinen naisten asemaa koskeva kansallinen tasa-arvosuositus vuodelta 1993 ja perustuslaki 1995 edellyttävät sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tasa-arvon tiellä olevien esteiden purkamista. Maan presidentti Sahle-Work Zewde on nainen. Demo Finland kuitenkin jatkaa vuonna 2019 alkanutta yhteistyötä, jossa koulutetaan vaaleissa valittuja naiskansanedustajia, puolueiden naispuolisia jäseniä ja vammaisia naisia naisten asemaan, poliittiseen osallistumiseen ja poliittiseen johtajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Miksi ihmeessä? Eivätkö asiat Etiopiassa näyttäisi olevan varsin tasa-arvoisia?
Naisia ei juuri ole puolueiden johtotehtävissä.
Etiopian puolue- ja vaalilainsäädäntö ei aseta sukupuolikiintiöitä puolueiden toiminnalle tai vaalikäytännöille. Johtava puolue Prosperity Party (PP) asetti itse vuoden 2021 vaalien alla kiintiön, jonka mukaan 30 % puolueen johtavista asemista ja kansanedustajapaikoista tulee olla naisten hallussa. Parlamentin kansanedustajista 454 edustaa PP-puoluetta, ja kaikki naiskansanedustajat ovat johtavasta puolueesta. Muiden puolueiden naisehdokkaat eivät tulleet valituiksi vuoden 2021 vaaleissa. Naisia ei myöskään juuri ole puolueiden johtotehtävissä.
Kansainvälisistä sijoituksista erilaisissa tasa-arvoa mittaavissa indekseissä voisi mainita Global Gender Gapin, joka antaa Etiopialle luvun 0,71. Luku koostuu useista eri tekijöistä, ja se sijoittaa maat asteikolle 0 (ei epätasa-arvoa) – 1 (suurin mahdollinen epätasa-arvo). Romahdusta on tapahtunut paljon vuodesta 2008, jolloin luku oli 0,59. Etiopian sijoitus 146 seuratun maan joukossa on 75. Vuonna 2021 sijoitus oli 97. ja vuonna 2022 74. Hyppäys vuosien 2021 ja 2022 välillä johtui naisparlamentaarikkojen suuresta määrästä vuoden 2021 vaalien jälkeen sekä naispresidentistä, joka aloitti virassaan vuonna 2018. Presidentin rooli on kuitenkin seremoniallinen Etiopiassa, jossa toimeenpanovalta kuuluu hallitukselle, jota johtaa pääministeri.
Naisten poliittisen osallistumisen tiellä on useita monisyisiä esteitä
Etiopiassa vallitsee perinteisesti hyvin patriarkaalinen kulttuuri, joka ei tue naisten poliittista osallistumista. On tyypillistä, että nainen menee mukaan politiikkaan perheensä tai aviomiehensä luvalla. Eli poliittinen toiminta tapahtuu miehen suostumuksen ja tuen kautta. Ellei tätä lupaa irtoa, poliittinen ura joko ei ole mahdollista tai se on hyvin vaikeaa tuen puutteen tai avoimen vastustuksen vuoksi.
Naiset nähdään Etiopiassa homogeenisena ryhmänä. Etiopialaisessa kulttuurissa on kuitenkin paljon intersektionaalisia eli risteäviä tekijöitä, joiden vuoksi näennäisesti samassa asemassa olevien naisten mahdollisuudet osallistua julkiseen päätöksentekoon ja vallankäyttöön ovat eri taustojen vuoksi hyvin erilaiset. Tällaisia keskenään toimivia tekijöitä ovat ikä, kieli, etnisyys, alue, josta on kotoisin tai jossa asuu, uskonto, siviilisääty ja koulutus. Näiden keskinäinen korrelaatio tai sen puute asettavat esimerkiksi yhtä korkeasti koulutetut naiset eriarvoisena pidettyyn asemaan yhteiskunnassa.
Poliittisilla puolueilla on keskeinen rooli poliittisen osallistumisen esteinä olevien käytäntöjen ylläpitäjinä tai purkajina
Puolueiden sisäiset toimintakulttuurit ja käytännöt toimivat näiden samojen patriarkaalisten mallien mukaisesti. Muiden kuin pääpuolueen toimintaan osallistuvat naiset jätetään helposti kommunikaatioketjujen ulkopuolelle. He eivät välttämättä pääse hyötymään saatavilla olevista, kaikille puolueen jäsenille tarkoitetuista taloudellisista tuista. Yleensä he eivät myöskään etene puolueen sisäisessä hierarkiassa samalla tavalla kuin miehet.
Demo Finlandin ja NEWA Ethiopian toteuttaman naisten poliittisen osallistumisen lisäämiseen tähtäävän hankkeen koulutukset kokoavat yhteen politiikassa toimivia naisia ja miehiä. Työpajoissa tuodaan esiin kaikkia näitä erilaisia poliittisen toiminnan esteitä, joita naiset kohtaavat, ja haetaan yhdessä ratkaisumalleja. Koulutuksissa vahvistetaan naisten osaamista toimia politiikassa: verkottuminen, johtamistaidot ja viestintä sekä puolueiden sisäisissä rakenteissa toimiminen siten, että naiset pystyvät tekemään aloitteita ja ajamaan niitä itsenäisesti. Yksittäisiä poliittisia puolueita rohkaistaan ja tuetaan työstämään puolueensa dokumentit ja käytännöt osallistavammiksi.
Vammaisia naisia yhdistää se, että vammaisten ihmisten ihmisoikeudet eivät pääsääntöisesti toteudu. Poliittiseen toimintaan osallistumisen tiellä ovat paitsi samat seikat kuin muillakin naisilla, mutta lisäksi asenteet, joiden mukaan vammaiset ihmiset ylipäänsä eivät kykenisi työskentelemään poliittisina toimijoina ja päätöksentekijöinä. Tämän vuoksi Demo Finlandin hankkeen yksi osa kohdentuu vammaisten naisten poliittisen toiminnan esteiden purkamiseen puolueissa ja vammaisten naisten kouluttamiseen paikallistason poliittiseen vaikuttamiseen.
Kohti naisten merkityksellistä poliittista osallistumista
Hanke on saavuttanut vuosien 2019–2023 aikana muutamia merkittäviä tuloksia, joista kaikilla on rooli edellä mainittujen ongelmien purkamisessa. Kahden poliittisen puolueen naispoliitikot aloittivat itsenäisesti muiden naispoliitikkojen kouluttamisen hankkeen kursseilla läpikäydyistä asioista. Samaan aikaan myös puolueissa ja hallinnossa on tapahtunut: Yksi alueellinen puolue värväsi vuonna 2023 kahdeksan naista keskuskomiteaansa ja kolme naista toimeenpanevaan komiteaansa. Aiemmin näissä komiteoissa ei ollut yhtään naista. Kuusi poliittista puoluetta on käynyt läpi puolueensa rakenteet ja käytännöt naisten osallistumisen näkökulmasta ja tehnyt osallistumista helpottavia muutoksia. Viime vuonna ne aloittivat omien naisjärjestöjen perustamisen osaksi rakenteitaan. Etiopian parlamentti sekä Oromian ja Benishangul-Gumuzin aluehallinnot ovat kehittäneet tarkistuslistat, joiden avulla ne voivat seurata muutoksia naisten poliittisessa osallistumisessa.
Syksyllä 2023 puolueiden yhteistyöelin The Political Parties Joint Council ja parlamentin naisryhmä ehdottivat NEWA Ethiopialle, että he kokoaisivat yhdessä parlamentaarisista ja puoluetoimijoista sekä kansalaisjärjestöistä koostuvan verkoston työskentelemään naisten poliittisen osallistumisen helpottamiseksi. Verkosto on herättänyt laajaa mielenkiintoa myös valtiollisissa elimissä, ja esimerkiksi sosiaali- ja naisasiainministeriö sekä monet miesparlamentaarikot haluavat osallistua verkoston toimintaan.
Samalla, kun yksittäiset vammaiset ihmiset aktivoituivat poliittisesti, myös poliitikot ja parlamentaariset toimijat havahtuivat toimimaan vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen edistämiseksi.
Etiopiassa on niin kutsuttu kahvipöytäkeskustelujen perinne, jossa paikalliset ihmiset keskusteluttavat omia yhteisöjään ajankohtaisista asioista. Jo hankkeen varhaisvaiheessa hankkeen koulutuksiin osallistuneet vammaiset naiset ottivat näitä keskusteluita haltuunsa ja alkoivat käyttää niitä itsenäisesti vaikuttamistyöhön. Viime vuonna 21 vammaista ihmistä aloitti tämän seurauksena poliittisen toiminnan paikallisesti nuorisojärjestöissä, puolueiden naisjärjestöissä, naisyhdistyksissä sekä rauhanyhdistyksissä.
Samalla, kun yksittäiset vammaiset ihmiset aktivoituivat poliittisesti, myös poliitikot ja parlamentaariset toimijat havahtuivat toimimaan vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen edistämiseksi. Hankkeen koulutuksiin ja työpajoihin osallistuneet parlamentin ja Addis Ababan kaupunginvaltuuston keskeiset toimijat verkottuivat edistämään vammaisten ihmisten poliittista osallistumista jo vuonna 2021. Lisäksi viime vuonna The Political Parties Joint Council on perustanut vammaistyöryhmän ajamaan omalta osaltaan vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen helpottamista.
Olemme Demo Finlandilla ja NEWA Ethiopiassa nyt viiden yhteistyövuoden jälkeen sitä mieltä, että hanke on ollut ja on edelleen tarpeellinen. Lisäksi olemme todenneet saavutettujen tulosten osoittavan, että jatkuva tulosten seuranta ja siihen perustuva jatkosuunnittelu toimivat varsin hyvin. On ollut innostavaa olla mukana prosesseissa, jotka ovat helpottaneet naisten poliittista osallistumista huolimatta haastavasta toimintaympäristöstä.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.