Demokratian tukeminen on näkyvässä osassa Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa, mutta käytännössä kehitysyhteistyövaroista vain pieni osa – noin kuusi prosenttia varsin laajan määritelmän mukaan – suunnataan demokratiaa tukevaan työhön. Lisäksi demokratiatuen määritelmä on ulkoministeriössä hyvin laaja sisältäen niin tasa-arvoa kuin ihmisoikeuksia tukevaa työtä. Mutta mitä kaikkea suomalaiset toimijat tekevät demokratian tukemiseksi maailmalla?
Aiheeseen perehdyttiin Kalevi Sorsa -säätiön, Kepan ja Demon yhteisessä ”Demokratiaa kaikille?” – seminaarissa eduskunnan kansalaisinfossa aamupäivän ajan torstaina 27.11. Demokratiatuen merkitystä ulkoministeriön näkökulmasta avasi demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Jaakko Jakkila todeten, että ”demokratia on edellytys vakaille yhteiskunnille sekä yhdenvertaiselle ja kestävälle kehitykselle”.
Jakkila esitteli myös ministeriön aiemmin tänä vuonna tekemää demokratiatuen linjausta, joka asettaa yhdeksi tavoitteeksi demokratiatuen määrärahojen lisäämisen. Hän kuitenkin täsmensi, että tarkoituksena ei ole juurikaan kasvattaa erilaisten demokratiatukihankkeiden määrää.
Lähtökohtia on hyvä pohtia
Seminaarin avannut kansanedustaja Johannes Koskinen totesi, että Suomessa on kansallisesti laaja ymmärrys siitä, että demokratiatuki on tärkeä osa kehitysyhteistyötämme. Koskisen mukaan rooli voisi kuitenkin olla entistä vahvempi ja hän piti tärkeänä, että suomalaiset toimijat eivät tingi arvoistaan ja tavoitteistaan edes toimiessaan itsevaltaisissa valtioissa. Tärkeää on kuitenkin löytää uudenlaisia ja kontekstiin sopivia keinoja tukea kansanvaltaa.
Professori Heikki Patomäki ja kansanedustaja Johannes Koskinen
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki haastoi kuulijat pohtimaan muun muassa sitä onko demokratiaa mahdollista edistää kansallisten rajojen sisällä kaupallisesti ja poliittisesti valtiorajojen yli toimivassa maailmassa. Hänen mukaansa esimerkiksi amerikkalainen demokratiatuki ei tue todellista osallistuvaa demokratiaa, vaan amerikkalaista mallia demokratiasta, jossa edustuksellisuutta pyritään jopa rajoittamaan liberaalin kapitalismin ollessa todellinen veturi.
Demokratiatuen tavat ovat monet
Demokratiatuki keskittyy yleensä melko liberaalin demokratian edistämiseen siihen pyrkivissä maissa, mutta demokratian siemeniä voidaan kylvää myös yksipuoluejärjestelmissä, kuten Vietnamissa. Tutkija Minna Hakkarainen huomautti, että lähes kaikissa hallintomalleissa on myös demokraattisia käytäntöjä. Siksi on tärkeää tunnistaa erilaiset demokratian muodot länsimaisen liberaalin demokratian lisäksi. Tällaisissa ympäristöissä demokratiaa voidaan tukea esimerkiksi muiden sektorien hankkeissa tarjoamalla niissä kokemusta demokraattisesta päätöksenteosta.
Poliittisten puolueiden ja monipuoluejärjestelmän tukemiseen keskittyvää työtä esittelivät sosialidemokraattinen Kalevi Sorsa -säätiö ja Demo. Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Kaija Korhonen kertoi säätiön Makedoniassa toteuttamasta hankkeesta, joka edistää nuorten poliitikkojen yhteistyötä yli etnisten ja kulttuuristen rajojen. Makedonian etniset ryhmät elävät rinnakkaiselämää jokainen ryhmä omassa yhteisöissään, ja hanke on voinut tarjota monelle nuorelle ensimmäiset kontaktit yli etnisten rajojen.
Demon toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah muistutti, että kehitysyhteistyö on aina poliittista
Rajojen ylittämiseen perustuu myös Demon työ, jota toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah esitteli erityisesti Nepalin poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteistyöhön nojaten. Samalla Kukkamaa-Bah muistutti siitä, että kehitys ja kehitysyhteistyö on aina poliittista, eikä yhteistyötä poliittisten toimijoiden kanssa voi vältellä, mikäli tuetaan paikallista omistajuutta ja kestävää muutosta. Poliittisten toimijoiden sivuuttaminen saattaa sen sijaan vahvistaa sosiaalista, taloudellista ja poliittista epätasa-arvoa ylläpitämällä status quo -tilaa ja tuen suuntautuessa valtaapitävien intressien mukaisesti.
World Visionin Katri Koivula kertoi yleisölle järjestön käyttämästä Citizen Voice and Action -työkalusta, jonka tarkoituksena on saattaa paikallisyhteisöt tietoisiksi oikeuksistaan. Samalla kasvatetaan yhteisöjen tietoisuutta osallistumisen ja valtaapitävien vastuuvelvollisuuden merkityksistä.
Kokonaisuudessaan seminaari tarjosi hyvän poikkileikkauksen suomalaisten toimijoiden tavoista ja kokemuksista demokratiatuessa. Keinot ovat monet, mutta yhteisinä tavoitteina ovat rauha, kehitys ja tasa-arvo demokratiaan tukeutuen.
Seminaarin puheenvuorot ovat nähtävissä Kalevi Sorsa -säätiön YouTube-kanavalla.