Demokratian tukeminen on laaja kokonaisuus, johon voidaan nähdä kuuluvan kaikki toimet, jotka pyrkivät vahvistamaan demokratiaa toisessa valtiossa. Keinoja tähän voivat olla esimerkiksi poliittinen dialogi, osallistuminen vaalitarkkailuun tai demokratian tukeminen osana kehitysyhteistyötä. Demokratiatuki on hankkeita ja projekteja, jotka pyrkivät vahvistamaan ja tukemaan poliittisia instituutioita ja demokratian eri osa-alueita; esimerkiksi parlamentteja, puolueita tai vaikka naisten poliittista osallistumista.
Laajaan demokratiamääritelmään kuuluu vapaiden ja rehellisten vaalien lisäksi myös mm. ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltio, kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä vapaa ja itsenäinen media. Koska demokratian käsite itsessään on näin laaja, myös demokratian tukemiseen on monta eri lähestymistapaa. Eri valtiot sekä demokratiatukitoimijat lähestyvät siis kukin demokratiatukea hieman eri tavoin, keskittäen toimensa joko laajasti demokratian eri osatekijöihin tai vain osaan niistä. Tukea voidaan kohdentaa eri osiin demokraattista järjestelmää ja eri instituutioille. Demo Finland keskittyy monipuoluepohjalta tehtävään työhön poliitikkojen, puolueiden ja parlamenttien kanssa ja erityisesti politiikassa aliedustettujen ryhmien, kuten naisten, nuorten ja vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen tukemiseen.
Demokratiatukea hyvin lähellä ovat hyvän hallinnon kehittäminen sekä oikeusvaltiokehityksen tukeminen. On kuitenkin hyvä huomioida, että kehitysyhteistyössä ei tarvitse karsastaa poliittisia elementtejä valtion kehityksessä. Teknisempi, ei-poliittinen tuki voi tuntua helpommalta – demokratiaa on entistä vaikeampi tuoda esiin kansainvälisillä foorumeilla, ja valtaan päässeet eivät välttämättä halua jakaa saavuttamaansa valtaa. Pahimmillaan tuki, jota annetaan ilman ymmärrystä poliittisesta kontekstista, ottamatta huomioon demokraattisten perustusten toimivuutta ja inklusiivisuutta, voi jopa vain pönkittää olemassa olevaa itsevaltaista johtoa. Kuitenkin suunnitelmallisella, harkitulla ja pitkäjänteisellä työllä demokratiatuki, oikeusvaltiotuki ja hyvän hallinnon tuki edistävät kaikki toisiaan tukien demokraattisempaa, toimivaa yhteiskuntaa.
Pahimmillaan tuki, jota annetaan ilman ymmärrystä poliittisesta kontekstista, ottamatta huomioon demokraattisten perustusten toimivuutta ja inklusiivisuutta, voi jopa vain pönkittää olemassa olevaa itsevaltaista johtoa.
Demokratiatuki lähtee aina paikallisesta toiveesta: ihmisistä, jotka haluavat parantaa oman valtionsa demokratian tilaa esimerkiksi kouluttamalla ja puhumalla demokratian puolesta. Tuellamme tarjoamme heille työkaluja entistä vahvemman demokratian rakentamiseen. Demokratiaa – tai Suomen poliittista järjestelmää – ei voi sellaisenaan viedä mihinkään, eikä varsinkaan asein. Demokratia voi näyttää erilaiselta eri maissa, ja eri konteksteihin sopivat erilaiset lähestymistavat. Hyviä käytäntöjä voi kuitenkin jakaa, ja suomalaisen demokratian käytännöt, Suomen kokemukset sekä erityisesti poliitikkojemme yhteistyö yli puoluerajojen kiinnostavat. Nykypäivän demokratiatuen keskiössä on paikallinen omistajuus sekä vertaistuki, ja voimme myös Suomessa oppia demokratiasta kumppanimailtamme maailmalla.
Sekä vakiintuneet että uudet demokratiat kohtaavat monia haasteita, eivätkä demokratian haasteet rajoitu kansallisvaltion alueelle. Ongelmat ovat entistä monimutkaisempia, ja demokratian heikentyminen kasvattaa myös konfliktialttiutta*. Demokratia mahdollistaa ihmisille sen, että yhteiskuntaan ja omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Puolueiden välisen dialogin ja demokratian perusteiden vahvistaminen ja se, että ristiriitoja pystytään ratkomaan rakentavassa hengessä osana poliittista päätöksentekoa, on myös rauhantyötä. Demokratian tukeminen ei ole helppoa tai suoraviivaista, mutta sitäkin merkittävämpää. Vain siten, että perustukset ovat kunnossa, voidaan päälle rakentaa jotain pysyvää.
* Esimeriksi Hegre et al. (2020) artikkelissaan Civil Society and the Democratic Peace, Journal of Conflict Resolution 64(1) tuo esiin, kuinka Intian ja Pakistanin välinen tilastollinen todennäköisyys konfliktille kasvoi, kun Intian demokratia heikkeni tutkimusten mukaan.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.