Minulla on maailman paras työ. Tätä ajattelin reilu viikko sitten kun köröttelin bussissa jossakin Ranskan ja Saksan rajamailla. Takana oli neljä intensiivistä opintomatkapäivää Strasbourgissa yhdessä eri puolueita edustavien nuorisopoliitikkojen kanssa.
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun ajattelin näin, eikä läheskään ensimmäinen kerta nuorisopoliitikkojen kanssa matkustaessa. Tarkemmin ajatellen saatan jopa olla Suomen kokeneimpia asiantuntijoita mitä tulee puoluerajat ylittävien nuorten opinto- ja koulutusmatkojen luotsaamiseen! Ensimmäiset kokemukseni sain vuosina 2014–2015 Demo Finlandin koordinoidessa EU:n Erasmus+-ohjelman tukemia nuorten liikkuvuushankkeita, ja vuodesta 2020 alkaen olen osallistunut viidelle Demokratia-akatemian opintomatkalle eri kohteisiin. Yhteensä näille matkoille on osallistunut aika monta nykyistä ja entistä poliittisten nuorisojärjestöjen liittohallitusaktiivia ja puheenjohtajaa ja muutama sittemmin eduskuntaankin noussut entinen nuori.
Opintomatkat ovat toki vain pieni osa Demo Finlandin toimintaa, sillä ydintyötä ovat erilaiset koulutukset, tapaamiset ja työryhmät monipuoluepohjalta eri ohjelmamaissa ilman sen hohdokkaampaa matkustelua. Opintomatkoilla on kuitenkin usein kokoaan suurempi merkitys, mistä kertoi esimerkiksi Demo Finlandin vuonna 2024 tekemä sisäinen arviointi Demokratia-akatemioiden vaikuttavuudesta. Siinä erityisen hyviksi käytännöiksi demokratiasta oppimisen sekä puoluerajat ylittävän yhteistyön edistämisen kannalta nousivat fasilitoitu dialogi sekä osallistujien yhteiset opintomatkat.
Demokratia-akatemia on Demo Finlandin koulutusohjelma eduskuntapuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöille. Se kokoaa järjestöjen edustajat oppimaan, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia demokratiasta. Tavoitteina on sekä lisätä ymmärrystä demokratian tilasta ja sen tukemisesta kansainvälisesti että vahvistaa puolueiden välistä dialogia ja yhteistyötä. Useimmiten Demokratia-akatemiaan on kuulunut opintomatka, jolle on osallistunut yksi edustaja per puolue.
Demokratia-akatemia murtaa ennakkoluuloja
Tänä vuonna suuntasimme delegaation kanssa Strasbourgiin, missä tutustuimme erityisesti Euroopan neuvoston toimintaan demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Vierailimme myös Euroopan neuvoston alla toimivassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa sekä Euroopan parlamentissa. Tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten nämä instituutiot toimivat demokratian edistämiseksi ja toisaalta myös herätellä kiinnostusta ulkopolitiikan kysymyksiin.
Opintomatkaa edeltävän koulutusviikonlopun aikana osallistujat pääsivät syventymään demokratian tilaan maailmalla, siihen miksi ja miten demokratia rapautuu, miten demokratiaa voidaan tukea, Demo Finlandin työhön, puolueiden rooliin demokratiassa sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen yhteyteen demokratiakysymyksiin. Ohjelmassa oli myös fasilitoitu Erätauko-dialogi yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Viikonlopun ”tähtivieras” oli Demo Finlandin mosambikilaisen kumppanijärjestön IMD:n johtaja Gil Mulhovo, joka kertoi Mosambikin ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta sekä luonnonvarojen parlamentaarisen valvonnan merkityksestä.
Viikonloppu oli keskusteleva ja hyvähenkinen. Me työntekijät seurasimme vierestä, kun erilaisia poliittisia mielipiteitä edustavat nuoret tutustuivat toisiinsa, kuuntelivat toistensa näkemyksiä ja kyselivät toistensa kokemuksista.
Koulutuksen päätteeksi useat osallistujat totesivat luottamuksen kasvaneen siihen, että yhteistyö on kaikesta huolimatta mahdollista. He kertoivat saaneensa kannustusta yli puoluerajojen ja huomanneensa, että kaikista puolueista löytyy hienoja tyyppejä. Ennakkoluuloja murrettiin. Kaiken tämän ohella viikonloppu toi oivalluksia ja uutta tietoa demokratian tilasta ja sen osa-alueista.
Sinne ja takaisin – matkalla Strasbourgissa
Aivan liian lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen tapasimme opintomatkalaisten kanssa heti koulutusta seuranneena aamuna kello 4.40 Helsinki-Vantaan lentokentällä. Yhteishenki oli alusta alkaen hyvä, olihan tutustumista ehditty jo tehdä koko viikonlopun ajan. Neljä tiiviisti yhdessä vietettyä päivää sisälsivät myös keskustelua aiheista, jotka erottavat.
Samanmielisyyteen ei ollut tarkoituskaan pyrkiä – erilaiset näkemykset ja kiivaskin väittely niistä kuuluvat olennaisesti demokratiaan. Tärkeää on siitä huolimatta kyetä kunnioittavaan keskusteluun ja löytää myös asioita, jotka yhdistävät. Tämän päivän nuorisopoliitikko saattaa myös jonain päivänä löytää itsensä hallituksesta tai valiokunnasta, missä pitäisi pystyä tekemään vaikeitakin kompromisseja.
Myös opintomatkalta jäi kaikille roppakaupalla uutta tietoa sulateltavaksi. Euroopan neuvosto ei ole Suomessa kovin hyvin tunnettu, ja ymmärrettävistä syistä se sekoitetaan helposti esimerkiksi EU:n eri toimielimiin. Olen kiitollinen siitä, että ryhmämme kanssa keskusteluun ottivat aikaa esimerkiksi Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa ja suurlähettiläs Sini Paukkunen-Mykkänen, vasta työnsä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa aloittanut tuomari Juha Lavapuro sekä Demo Finlandin hallituksen entiset jäsenet ja tuoreet mepit Jussi Saramo ja Sebastian Tynkkynen.
Lukuisten tapaamisten ohessa varasimme hieman aikaa myös yhteiselle työskentelylle. Puolueiden välisen dialogin fasilitoiminen on Demo Finlandin työn ytimessä, ja tätä pääsin itse opintomatkalla tekemään. Olin vaikuttunut siitä, että pitkähkön päivän päätteeksi osallistujat jaksoivat vielä aktiivisesti käydä vuoropuhelua ja etsiä niitä yhdistäviä tekijöitä. Tämän työskentelyn tuloksena julkaistiin kannanotto, jossa opintomatkan osallistujat kannustavat poliittisia nuorisojärjestöjä rakentavaan vuoropuheluun ja muistuttavat sen merkityksestä myös kampanjoinnin ja julkisen keskustelun ulkopuolella. (Kannanotto löytyy Demo Finlandin Instagram- ja LinkedIn-tileiltä.)
Miksi minulla on maailman paras työ
Demokratiatuen parissa työskennellessä oman työn merkitystä ei tarvitse miettiä. Konkreettiseksi se tulee, kun pääsee seuraamaan vierestä, miten eri puolueita ja osittain täysin erilaisia poliittisia näkemyksiä edustavat nuoret löytävät tavan toimia rakentavasti yhdessä. Pohdin, että ehkä Demo Finlandin kansainvälisten hankkeiden kumppanijärjestöjenkin työntekijät tuntevat samalla tavalla, sillä kyse on loppujen lopuksi samasta puolueiden välisen dialogin tukemisesta, jota teemme muuallakin. On hienoa, kun nuoret Tunisian politiikkakoulussa ystävystyvät yli puoluerajojen tai Kenian hankkeessamme perustettu tekninen ohjausryhmä tuo eri puolueita edustavat toimijat yhteen edistämään vammaisten ihmisten osallisuutta.
Itse olen saanut nähdä puoluerajat ylittävien verkostojen syntymistä ja ennakkoluulojen murtumista suomalaisten nuorisopoliitikkojen välillä jo useita kertoja eri mantereille suuntautuvien matkojen aikana. En kyllästy siihen koskaan.
Demokratian tilan heikentyessä, vastakkainasettelun lisääntyessä, kovan turvallisuuden viedessä tilaa inhimillisen turvallisuuden kysymyksiltä ja ilmastonmuutosten vaikutusten konkretisoituessa eri puolilla maailmaa luottamus hyvään tulevaisuuteen ei aina ole korkealla. Monipuolueyhteistyön pilkahdukset kuitenkin muistuttavat, että ei kaikki ihan pilalla vielä ole.
Poliittista debattia tarvitaan jatkossakin, mutta uskon politiikan olevan parempaa, kun väittelypukarit voivat debatin jälkeen lähteä yhdessä vaikkapa karaokeen.
Lämmin kiitos kollegoille, jotka ovat olleet tukena näillä erinäisillä matkoilla ja joilta olen oppinut paljon, sekä kaikille nykyisille ja entisille nuorisopoliitikoille, joihin olen saanut tutustua kolisevilla bussi- ja automatkoilla tai joskus hämmentävistäkin tapaamisista toiseen kiiruhtaessa.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.