Suomessa puolueet saavat valtionavustusta perustuen eduskuntavaaleissa saatujen kansanedustajapaikkojen määrään. Puoluetuen käyttöä ja muuta puoluerahoitusta valvotaan tarkasti. Tukikäytäntö perustuu eduskunnan päätökseen 1960-luvulla, minkä tavoitteena oli vähentää suurvaltojen vaikutusvaltaa suomalaisiin puolueisiin ja vahvistaa demokratiaa. Puoluetuen tasosta ja myöntökriteereistä on vuosien varrella käyty kiivasta poliittista keskustelua.
Suomessa valtio avustaa puolueita puoluetuella, jota jaetaan puolueille vaaleissa saatujen kansanedustajapaikkojen perusteella. Osittaista puoluetukea voi saada myös sellainen puolue, joka on saanut eduskuntavaaleissa vähintään kaksi prosenttia koko maassa annetuista äänistä.
Puoluetuki on merkittävä tulonlähde suomalaisille puolueille, ja vuonna 2024 sitä myönnettiin yhdeksälle eduskuntapuolueelle. Eniten kansanedustajapaikkoja pitävälle puolueelle, 48 kansanedustajan Kokoomukselle, myönnettiin lähes 8,3 miljoonaa euroa vuodelle 2024, ja yhden kansanedustajan puolueelle, Liike Nytille, myönnetty summa oli hieman alle 173 000 euroa. Valtionavustuksen lisäksi puolueet rahoittavat toimintaansa muun muassa yrityksiltä, järjestöiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla, jäsenmaksuilla ja muulla varainhankinnalla.
Puoluetuen jakamisella kansanedustajapaikkojen mukaan on tarkoitus heijastaa ensisijaisesti äänestäjien vaaleissa ilmaisemaa tahtoa eduskunnan kokoonpanosta. Näin vaalikauden aikana tapahtuvat edustajien loikkaukset ryhmästä toiseen tai uuden ryhmän perustaminen eivät vaikuta alkuperäisen ryhmän puoluetuen määrään.
Mihin puoluetukea käytetään ja miten käyttöä valvotaan?
Puoluetuki on puoluelain, valtion talousarvion ja valtioneuvoston valtionapupäätöksen mukaan tarkoitettu puolueen poliittisen toiminnan, tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Käytännössä puoluetuella pyöritetään valtakunnallisen poliittisen organisaation toimintaa sisältäen esimerkiksi järjestö- ja henkilöstökulut, piiri- ja naisjärjestöjen toiminnan, vaaliviestinnän ja hallintokulut.
Puoluetukea ei voi esimerkiksi suoraan siirtää puolueen yksittäisille ehdokkaille vaalirahoituksena tai käyttää henkilökohtaisen elämän kuluihin. Kansanedustajien palkkiot ja eduskuntaryhmien valtionavustus maksetaan omalta budjettimomentiltaan eivätkä ne sisälly puoluetukeen.
Avoimuuden tavoitteena on ehkäistä korruptiota ja lisätä kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään.
Puoluelaki velvoittaa puolueita avoimuuteen rahoituksestaan: niiden on toimitettava tiedot vaalirahoituksestaan, saamastaan merkittävästä ulkopuolisesta tuesta ja taloudestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV). Puolueen on ilmoitettava VTV:lle saamansa tuki, jos sen arvo on vähintään 1 500 euroa kalenterivuodessa. Myös muut kuin rahalliset tuet arvioidaan euromääräisesti ja ilmoitetaan saman periaatteen mukaisesti. Puolue tai puolueen lähiyhteisö eivät saa ottaa vastaan tukea, jonka antajaa ei voida selvittää, ja yhdeltä tukijalta tukea voi vastaanottaa vuodessa enintään 30 000 euroa.
Myös kansainvälisiä tukijoita on rajoitettu siten, että puolueet saavat ottaa vastaan tukea vain yksityishenkilöiltä tai puolueen aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä. VTV:n sivuilta on saatavilla puolueiden ajantasaiset ilmoitukset, ennakkoilmoitukset ja tilinpäätösasiakirjat liittyen puoluerahoitukseen ja vaalikampanjarahoihin. Avoimuuden tavoitteena on ehkäistä korruptiota ja lisätä kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään.
Puolueet noudattavat rahoitussäännöksiä kohtuullisen tunnollisesti, kerrotaan VTV:n vuosittaisessa kertomuksessa puoluerahoituksen valvonnasta. Vuoden 2023 aikana puolueet ilmoittivat saamiaan tukia yhteensä noin 7,1 miljoonan euron edestä. Vuoden aikana tarkastusvirasto tarkasti 52 puolueorganisaatiota mukaan lukien kaikki eduskuntapuolueet. Parannettavaa löytyi erityisesti puoluetuen seurannassa ja tuen käytön dokumentoinnissa. Raportin mukaan puolueet myös reagoivat tarkastuksiin, mistä kertoi se, että tarkastuksen aikana rekisteriin lisättiin ilmoituksia takautuvasti noin 550 000 euron edestä.
Puolueiden ja ehdokkaiden saama vaalirahoitus on myös tarkkaan valvottua. Puolueet voivat tehdä vaalikampanjan kulut ja rahoituksen sisältävän ennakkoilmoituksen ennen vaaleja. Vaalien jälkeen puoluetta velvoitetaan toimittamaan vaalikampanjarahoituksensa erittely kolmen kuukauden kuluessa puolueen tilinpäätöksen vahvistamisesta. Yksittäisen ehdokkaan tulee toimittaa vaalirahoitusilmoitus kahden kuukauden kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta. Ehdokkaan vaalirahoitus voi koostua omista varoista, lainoista, tukiyhteisön saamasta tuesta tai muusta tuesta. Tukijan nimi tulee ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa, jos tuen arvo ylittää 1500 euroa valtakunnallisissa ja aluevaaleissa tai 800 euroa kuntavaaleissa. Tätä alempien tukien ilmoittaminen on vapaaehtoista.
Puoluetuen taustalla oli halu estää ulkomaalainen rahoitus ja suurvaltojen vaikutusvalta suomalaisiin puolueisiin.
Vaalirahoituksen valvontaraportissa vuoden 2023 eduskuntavaaleista todetaan, että kaikki 273 ilmoitusvelvollista vaaleissa kansanedustajiksi tai varakansanedustajiksi valittua henkilöä olivat jättäneet vaalirahoitusilmoituksensa tarkastusvirastolle. Kuitenkin ennen vaalipäivää ennakkoilmoituksen oli toimittanut vain 44 % kaikista ehdokkaista eli äänestäjällä ei aina ole mahdollista arvioida ehdokkaan vaalirahoitusta.
Puolueiden naisjärjestöjen ja nuorisotoiminnan avustukset
Puolueiden tulee käyttää saamastaan avustuksesta viisi prosenttia naisten poliittiseen toimintaan. Suurin osa puolueista ohjaa tämän rahoitusosuuden puolueen naisjärjestön toimintaan. Lisäksi korvamerkittyä puoluerahoitusta käytetään esimerkiksi naisehdokkaiden tukemiseen vaaleissa.
Puolueiden nuorisojärjestöille tai nuorisotoiminnalle ei ole puoluetuesta varattu vastaavanlaista osuutta. Silti useat eduskuntapuolueet rahoittavat niitä aatteellisesti lähellä olevien poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen toimintaa. Lisäksi osa järjestöistä saa yleisavustusta valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämänä.
Miksi puoluetukea maksetaan?
Päätös maksaa puoluetukea juontuu 1960-luvulle, jolloin eduskunta päätti tukimuodosta. Virallisena perusteena oli demokratian vahvistaminen. Taustalla vaikutti myös halut estää ulkomaalainen rahoitus ja suurvaltojen, kuten Neuvostoliiton, vaikutusvalta suomalaisiin puolueisiin. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen puoluetukijärjestelmä on yksi läntisen Euroopan vanhimpia ja enemmistössä OECD-maista on käytössä jonkinlainen puolueiden julkinen rahoitusjärjestelmä, joka perustuu joko parlamenttivaaleissa annettuihin ääniin tai edustukseen parlamentissa.
Lisätietoa puoluetuesta Suomessa:
Valtioneuvosto: Puolueavustukset
Valtion tarkastusvirasto: Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.