“Minä en olisi tässä nyt, jos Suomessa ei olisi mahdollistettu pienten lasten vanhempien osallistumista kuntapolitiikkaan korvaamalla lastenhoito poliittisten kokousten ajaksi. Sanon usein, että tämä on hienoimpia tasa-arvotekoja Suomessa.”

Näin aloitin myanmarilaisten naispoliitikkojen tasa-arvokoulutuksen viime kesäkuussa. Koulutus oli osa Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon politiikkakoulua, ja olin saanut kunnian kertoa siitä, minkälaista naispoliitikon elämä Suomessa on. Lisäsin esimerkkiini, että kun olen kertonut lastenhoidon mahdollisuudesta, toisinaan jotkut miehet ovat kimpaantuneet, että yhteiskunnan varoja tuhlataan tällaiseen turhanpäiväisyyteen. Tuollaiset kommentit kumpuavat kuin viime vuosisadalta, mutta ovat edelleen surullisen tavallisia.

Kun nousin aikoinaan Helsingin kuntapolitiikkaan, lapseni olivat alle kouluikäisiä, pienempi vasta taapero. Pyöritin yhden vanhemman taloutta, eikä poliittinen osallistuminen olisi ollut mahdollista ilman lastenhoitoa. Korostin myanmarilaisille naispoliitikoille, että lastenhoidon korvaaminen on ennen kaikkea tasa-arvoteko, mutta se myös mahdollistaa sen, että politiikkaan osallistuu eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Viime kuntavaaleissa puolueilla oli erityisiä haasteita saada mukaan erityisesti perheellisiä äitejä, sillä moni pelkäsi, ettei pystyisi yhdistämään politiikkaa ja perhe-elämää.

Lastenhoidon lisäksi tarvitaan myös muita tasa-arvotekoja. Pelkkä osallistumisen mahdollistaminen ei riitä. Koska poliittinen valta rakentuu edelleen pitkälti miehisten valtarakenteiden varaan, on monesti vaarana, että naispoliitikko jää kovin yksin, varsinkin poliittisten kriisien keskellä. Siksi naisten välinen mentorointi ja sparraaminen yli puoluerajojen on niin tärkeää. Varsinkin nyt, kun vihapuhe yleistyy ja siitä kärsivät erityisesti naiset ja vähemmistöihin kuuluvat. Vaalit ilman vihaa on ihan jokaisen oikeus, ja me kaikki olemme vastuussa siitä, että poliittinen työ on turvallista ja syrjinnästä vapaata.

Myanmarilaisten naispoliitikkojen kanssa keskustellessa oli ehkä yllättävää, että niin monet asiat olivat maissamme naisten osallistumisen suhteen samoin – niin vihapuheen kitkemisen kuin lastenhoidon suhteen. On hyvä muistaa, ettemme ole tasa-arvokamppailuissa yksin, vaan monet naiset ympäri maailman jakavat samat huolet ja haasteet.

Veronika Honkasalo
Vasemmistoliitto
Kansanedustaja
Demon hallituksen jäsen ja Vasemmistonaisten sekä Nytkis ry:n puheenjohtaja

*Demo julkaisee sivuillaan säännöllisesti yhden jäsenpuolueensa edustajan kolumnin. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.