Lauseelta ”politiikka on rikki” ei ole voinut välttyä suomalaisessa julkisessa keskustelussa viime vuosina. Mutta mitä sillä tarkoitetaan, onko politiikkamme todella rikki? Ensinnä on hyvä todeta, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, hallitsemisen taidetta ja vaikuttamista toisiin ihmisiin. Yksinvaltiuskin on politiikkaa ja myös diktaattorit ovat poliitikkoja. Suomalaisessa kontekstissa lausahduksella ”politiikka on rikki” viitataan siihen, että nykyjärjestelmämme, eli demokratiamme, olisi rikki. Mutta onko demokratia Suomessa rikki?
On totta, että meillä Suomessa on monia asioita, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, kuten äänestysaktiiviuus ja nuorten osallistuminen. Taloudellinen osattomuus ja eriarvoisuus heijastuvat myös yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Tästä huolimatta Suomi ja muut Pohjoismaat sijoittuvat järjestään kansainvälisten yhteiskunnallisten vertailujen kärkipäähän miltei mittarilla kuin mittarilla. Meidän demokratiamme ja vapautemme ovat varsin vahvalla tasolla.
Suomalaista demokratiaa kannattaa kuitenkin peilata maihin, joissa meille itsestään selviä asioita ei voi ottaa annettuna. Katsotaan, minkälainen tilanne on EU:n jäsenyysneuvottelujen aloittamista toivovan Makedoniassa.
Vuonna 2015 Makedoniassa paljastui, että silloinen pääministeri oli salaisessa polisissa työskentelevän serkkunsa kanssa salakuunnellut omia kansalaisiaan ja jopa omia puoluetovereitaan. Näiden jälkimmäisten kanssa käydyistä keskusteluista paljastui raskauttavia seikkoja, kuten mielenosoittajien kuolemien peittelyä ja erinäistä korruptiota.
Makedoniassa tilanne lähti purkautumaan, kun salakuuntelunauhat vuodettiin salaisesta poliisista ei suinkaan poliisille tai oikeuslaitokselle, vaan oppositiopuolueelle, koska edellä mainitut olivat hallituksen hallinnassa. Skandaalin paljastuminen ei tietenkään johtanut vielä mihinkään, vaan sama hallitus jatkoi hallitsemista skandaalin jälkeen vielä pari vuotta.
Tämä ensinnä siksi, että edellytyksiä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiselle ei ollut. Ja kun vaalit vihdoin saatiin joulukuussa 2016 järjestettyä, hallitus ei yksinkertaisesti suostunut luopumaan vallasta – vaalituloksesta ja hallitusneuvotteluista huolimatta. Ja vaalien toteutuminen vei reilun puolitoista vuotta ja vaati valtavan määrän protestiaaltoja ja kansainvälistä painostusta.
Pohjakosketus tuli lopulta noin viisi kuukautta vaalien jälkeen. Vanhan hallituspuolueen kansanedustajat olivat mukana päästämässä väkivaltaisia mielenosoittajia parlamenttirakennukseen, kun uuden valtiopäivät pyrkivät järjestäytymään. Tilanne oli sekava ja väkivaltainen, mutta kaikeksi onneksi kuolonuhreilta vältyttiin. Tämän välikohtauksen jälkeen kansainvälisen paineenkin johdosta valta saatiin vaihdettua ja uusi parlamentti ja eduskunta pääsivät aloittamaan työnsä reilun puoli vuotta vaalien jälkeen.
Makedoniassa demokratia on aidosti rikki. Kun valtaapitävillä on valittavanaan vallassa pysyminen tai vankila, ei kansan ääntä enää kuunnella maan hallinnossa. Sama tilanne on monessa muussa maassa ympäri maailmaa. Tähän verrattuna suomalainen demokratia on varsin vahva, selkeä ja toimiva ja sitä ei pari jumittunutta työryhmää tai hitaasti etenevää uudistusta muuta. Meillä on järjestelmä, josta on mahdollista keskustella ja jota on mahdollista kehittää ja sen puutteita ja tyytymättömyyttä voi lähteä korjaamaan vapaasti. Meillä instituutioihin ja ihmisiin voi perustellusti luottaa ja vaaleilla voi vaikuttaa.
Suomessa voi siis hyvin puhua toimivasta demokratiasta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että tilanne olisi täydellinen tai turvattu. Viime vuosina olemme menettäneet asemiamme mm. kansainvälisissä lehdistönvapaus- ja korruptiovertailuissa. Mutta edelleen olemme näissä vertailuissa ihan eri sijoilla kuin jalkapallon Fifa-rankingissa. Meidän on tärkeää pitää omasta järjestelmästämme huolta ja auttaa muita maita kehittämään omia demokraattisia järjestelmiään. Pidetään demokratia ehjänä Suomessa ja vahvistetaan sitä myös muualla. Tätä tärkeää työtä Demo ry tekee Tunisiassa, Mosambikissa, Sambiassa, Myanmarissa ja Sri Lankassa. Kalevi Sorsa -säätiö vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa puolestaan Makedoniassa.
Samuli Sinisalo
Samuli Sinisalo (MA) on SDP:n edustaja Demon hallituksessa. Hän työskentelee Kalevi Sorsa -säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeessa, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa Suomen ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien.