Hyppää sisältöön

Kuva: Ümit Bulut / Unsplash

Poliitikkojen hyvinvointi vaikuttaa päätöksentekoon

Poliitikkoihin kohdistuu valtavasti paineita. Kansalaiset ja media seuraavat tekemisiä kuten demokratiassa kuuluukin, poliittiset kilpailijat hiillostavat ja omiltakin voi tulla painetta pitää rivit yhtenäisinä. Jatkuvan arvostelun kohteena oleminen, vihaiset viestit ja vaatimukset olla tavoitettavissa koko ajan ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin välittömästi ovat korostuneet sosiaalisen median tultua osaksi arkipäivää. Poliitikotkin ovat ihmisiä, ja stressaava työympäristö vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa kuten kehen tahansa.

Poliitikkojen mielenterveys on keskimäärin melko huolestuttavalla tasolla, kertoo poliittisen johtajuuden kehittämistä edistävän järjestön Apolitical Foundationin tuore raportti Mere Mortals – The State of Politicians’ Mental Wellbeing and Why It Matters. Raportti on koonnut politiikassa toimivien ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia eri puolilta maailmaa siitä, millaista on olla poliittisesti aktiivinen ja miten se on vaikuttanut heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Yksi raportin havainnoista on, että poliitikkojen mielenterveys on alemmalla tasolla kuin esimerkiksi poliisien ja ensihoitajien.

Politiikan kuormittavuus kohtaa mielenterveysongelmien stigman

Paineiden ja työn kuormittavuuden ohella poliitikkojen hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa väkivallan ja häirinnän pelko sekä verkkoviha, jonka kohteeksi joutuvat erityisesti naiset ja vähemmistöihin kuuluvat poliitikot. Myös pitkät työpäivät ja joissain maissa myös riittämätön palkkaus vaikuttavat negatiivisesti. Toisinaan vaikutukset ulottuvat perheeseen asti. Tilannetta ei paranna se, että usein kansalaisilla on vääristynyt kuva poliitikkojen työstä ja siitä saatavasta korvauksesta. Monilla poliitikoilla on kokemus siitä, että heitä pidetään omaa etuaan ajavina ja korkeaa palkkaa nostavina työn vieroksujina, ja julkinen käsitys ei vastaa todellisuutta.

Poliitikkojen hyvinvointi on myös demokratiakysymys. Muiden alojen tutkimuksesta tiedetään, että mielenterveyden ongelmat vaikuttavat negatiivisesti ongelmanratkaisukykyyn, pitkän tähtäimen ajatteluun ja luovuuteen. Hyvinvoivat poliitikot tekevät laadukkaampia päätöksiä. Politiikassa toimimisen kuormittavuus voi myös saada ihmisiä olemaan hakeutumatta ehdolle tai jättäytymään pois politiikasta, jolloin päätöksenteon monimuotoisuus vähenee.

Vaikeuksista huolimatta valtaosa poliitikoista näkee politiikassa toimimisen etuoikeutena, kun voi toimia yhteisön hyväksi.

Demo Finlandin Demokratiatunti-webinaarissa Mere Mortals -raporttia esitellyt Apolitical Foundationin operatiivinen johtaja Kimberly McArthur totesi, että vaikka poliitikkojen mielenterveyden huono taso oli odotettavissa, tulos yllätti silti. Hänen mukaansa raportin teemat on otettu hyvin vastaan. Vaikka politiikassa toimivien mielenterveysongelmista on ollut vaikea puhua, asian merkitys on ymmärretty raportin myötä.

Tärkeä havainto raportissa on kuitenkin myös se, että vaikeuksista huolimatta valtaosa poliitikoista näkee politiikassa toimimisen etuoikeutena, kun voi toimia yhteisön hyväksi. Oikeanlaisen tuen ja paremman työympäristön avulla voidaankin todella hyödyntää poliitikkojen innostusta ja motivaatiota, joka on saanut heidät lähtemään vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Mentorointi, koulutukset ja vertaistuen verkostot, joita esimerkiksi ulkopuoliset toimijat voivat tarjota, ovatkin toivottuja ja tarpeellisia.

Mere Mortals -raportti suosittelee poliitikoille mielenterveydestä puhumista sekä kollegoiden kanssa että julkisesti ja kollegoiden hyvinvoinnin tukemista. Puolueet taas voivat esimerkiksi vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa pitämällä aihetta esillä ja tukea poliitikkoja järjestämällä mentorointia ja vertaistukea tai kehittämällä sisäisiä ohjeistuksia tukea tarvitseville poliitikoille. Puolueiden ohjeistukset ja tuki häirinnän ja väkivallan varalta on myös tärkeää. Raportti esittää suosituksia myös medialle, kansalaisyhteiskunnalle, tutkijoille ja yksittäisille kansalaisille siihen, miten poliitikkojen hyvinvointia ja sitä kautta parempaa päätöksentekoa voi edistää.

Erilaiset näkemykset kuuluvat demokratiaan, mutta asioista voi keskustella ja väitellä myös ilman ilkeyttä ja henkilökohtaisuuksia.

Demokratiatunti-webinaarissa kommenttipuheenvuoron pitänyt kansanedustaja, Terapeutti-Villenä tunnetuksi tullut Ville Merinen (sd.) tunnisti hyvin raportin löydökset. Hänen mukaansa eduskunta on työpaikkana innostava, mutta myös stressaava. Omasta jaksamisesta puhutaan käytävillä ja saunassa, mutta siitä on vaikea puhua julkisesti. Erityisen kuormittavana Merinen on kokenut vastakkainasettelua korostavan puhekulttuurin, joka korostuu täysistunnoissa. Erilaiset näkemykset kuuluvat tietysti demokratiaan, mutta asioista voi keskustella ja väitellä myös ilman ilkeyttä ja henkilökohtaisuuksia. Myös webinaarin kuulijat pitivät politiikan puhekulttuuria haitallisena, ja ongelma tunnistetaan yli puoluerajojen.

Kohti kunnioittavampaa poliittista keskustelua

Webinaarissa tuntui olevan yksimielisyys siitä, että kunnioittava keskustelu silloinkin, kun asiat riitelevät, on kaikkien toiveissa. Mutta voiko sillä voittaa vaaleja? Merinen totesi, että harva poliitikko tai puolue luottaa siihen, että poliittisia vastustajia kunnioittavalla keskustelulla ja dialogia korostavalla lähestymistavalla voisi saada suosiota vaaleissa, joten turvaudutaan vanhaan vastakkainasetteluun. Poliitikkojen lisäksi myös kansalaisilla on siis rooli terveemmän puhekulttuurin edistämisessä.

Yksi Demo Finlandin työn kulmakivistä on puolueiden välisen dialogin tukeminen. Tarjoamme puoluetoimijoille paikkoja, missä he voivat käydä kunnioittavaa keskustelua vaikeistakin aiheista tai löytää yhteisiä näkemyksiä. Useissa kansainvälisissä ohjelmissamme on myös perustettu poliitikkojen puoluerajat ylittäviä verkostoja ja järjestetty koulutuksia, joissa vertaistuki ja keskinäinen oppiminen edistävät politiikassa toimimisen mielekkyyttä ja tukevat hyvinvointia.

Esimerkiksi Sri Lankassa hankkeemme koulutusten ansiosta valtaosa uudella naiskiintiöllä valituista naiskunnanvaltuutetuista, jotka olivat huonojen kokemustensa ja itseluottamuksen puutteen vuoksi suunnitelleet jäävänsä pois politiikasta yhden kauden jälkeen, päättivät sittenkin pyrkiä ehdolle uudelleen. Poliitikkojen hyvinvoinnin tukeminen edistääkin demokratiaa laajemmin, kun kaikilla on aito mahdollisuus osallistua ilman, että politiikassa on toimittava oman jaksamisen kustannuksella.

Jaa somessa:

Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirjeemme

Saat sähköpostiisi kootusti Demo Finlandin uusimmat uutiset kuusi kertaa vuodessa. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.