Puntaroivasta kansalaispaneelista voi löytyä ratkaisun avaimet silloin, kun poliittinen päätöksenteko on jumissa. Paneelissa satunnaisesti valittu joukko kansalaisia perehtyy aiheeseen ja antaa lopuksi yhteisen, tietoon perustuvan näkemyksensä päätöksenteon tueksi.
Kansalaispaneeleja on käytetty useissa maissa sovittelemaan tai ratkaisemaan monimutkaisia kysymyksiä, joissa on kyse arvoista, erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista ja pitkän aikavälin kysymyksistä. Paneelit ovat myös mahdollisuus testata uusien avausten hyväksyttävyyttä, heikkouksia tai vahvuuksia. Jos poliittinen päätöksenteko ei onnistu, kansalaisten suositus voi antaa selkänojaa tehdä vaikeita päätöksiä. Maailmalla kuuluisimpia paneeleja ovat olleet Irlannin aborttiäänestystä puntaroinut kansalaispaneeli sekä Iso-Britannian ja Ranskan ilmastoaiheiset paneelit.
OECD arvioi raportissaan, että elämme nyt kansalaispaneelien aaltoa. Onko tuo aalto rantautunut Suomeen? Entä mitä hyötyä paneeleista on puolueille osallisuuden vahvistamisessa ja pitkäjänteisemmän politiikan tekemisessä?
Kansalaispaneeleilla on onnistuttu ratkomaan vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä
Kansalaispaneelit perustuvat deliberatiivisen demokratian teoriaan. Sen mukaan poliittisten päätösten oikeutus syntyy erilaisten kansalaisten vastavuoroisessa keskustelussa, joka pohjaa asiantuntijatietoon ja jossa pyrkimyksenä on yhteinen lopputulos.
Kansalaispaneeleista erityisen tekee se, että osallistujat valitaan satunnaisotannalla edustamaan väestöä pienoiskoossa esimerkiksi iän, sukupuolen, asuinpaikan ja ammatin mukaan. Näin vältetään tilanne, jossa vain jo ennalta aktiiviset ihmiset tai äänekkäimmät eturyhmät osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Onnistumisen kannalta on olennaista, että päätöksentekijät ovat sitoutuneet huomioimaan kansalaispaneelin julkilausuman.
Valittu kansalaispaneeli kuulee riippumattomia asiantuntijoita ja eri kantojen edustajien perusteluja. Paneeli muotoilee vuoropuhelun pohjalta julkilausuman, johon se kirjaa keskeiset tosiasiat ja tärkeimmät perustelut. Julkilausuma julkaistaan ja sitä hyödynnetään päätöksenteon tukena.
Onnistumisen kannalta on olennaista, että päätöksentekijät ovat sitoutuneet huomioimaan julkilausuman. Päätöksentekijät keskustelevat aiheesta paneeliin osallistuneiden kanssa ja antavat perustellun vastineensa. Näin prosessi vahvistaa kansalaisten ja päättäjien välistä yhteyttä, tiedonkulkua ja luottamusta.
Kansalaispaneeleista on hyviä kokemuksia Suomessa
Suomessa kansalaispaneeleja on kokeiltu erityisesti kunnissa, kaupungeissa ja hyvinvointialueilla sekä ministeriöissä päätöksenteon tukena.
Esimerkiksi Mustasaaressa kansalaispaneeli pohti vahvoja tunteita herättänyttä kuntaliitosta Vaasaan. Ennen varsinaista kansanäänestystä aiheesta kansalaispaneeli tuotti listauksen perusteluista kuntaliitoksen puolesta ja vastaan. Listaus lähetettiin kaikille kuntalaisille ennen äänestystä. Tutkimuksen mukaan valtaosa mustasaarelaisista tiesi kansalaisraadin julkilausumasta ja piti sitä hyödyllisenä sekä poliitikkoja ja mediaa luotettavampana tiedonlähteenä.
Turussa kansalaispaneelia hyödynnettiin keskustelussa keskustan liikennejärjestelyistä linkittyen kaupunginvaltuuston päätökseen yleiskaavasta. Etäyhteydellä kokoontuneeseen kansalaispaneeliin osallistui 172 turkulaista. He perehtyivät aihetta koskeviin taustatietoihin ja keskustelivat pienryhmissä. Keskustelun jälkeen jokainen osallistuja valitsi yhden kolmesta liikennejärjestelyjä koskevasta skenaariosta ja vastasi liikennejärjestelyjä koskeviin kysymyksiin. Yli 90 % osallistujista koki oppineensa ymmärtämään omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä prosessissa.
Paneelit voivat lisätä ymmärrystä erilaisten näkemysten välillä, kasvattaa osallisuuden kokemusta ja vahvistaa luottamusta tietoon ja päätöksentekoon.
Valtakunnallisessa kansalaisparlamentissa 671 satunnaisesti valittua kansalaista käsitteli huumausainelainsäädäntöön ja polttoaineverotukseen liittyviä kansalaisaloitteita syksyllä 2023. Tutkimuksissa selvisi, että osallistujien tietotaso kasvoi merkittävästi ja se vaikutti myös heidän mielipiteisiinsä. Päätöksenteon hyväksyttävyyden ja toisaalta informaatiosodankäynnin ja tekoälyn tuottaman lisääntyvän disinformaation torjumisen kannalta nämä ovat merkittäviä vaikutuksia. Tulokset vietiin kansalaisaloitetta käsitteleville valiokunnille.
Kansalaispaneeleita on hyödynnetty myös EU-tasolla. Euroopan parlamentin Renew Europe -ryhmä halusi 2021 selvittää, miten kansalaiset suhtautuvat ilmastoa ja ympäristöä, muuttoliikettä, demokratiaa ja EU:n ulkopolitiikkaa käsitteleviin kysymyksiin. Suomesta ryhmään kuuluvat Keskusta ja RKP. Ryhmä järjesti kaikissa EU-maissa kansalaiskeskusteluja, joihin osallistui puolueen jäseniä ja tavallisia kansalaisia. Tämä oli keino kuulla sekä omia kannattajia että laajemmin EU-kansalaisia ja viedä tulokset puolueen johdolle. Parhaillaan on käynnissä vihapuheen vähentämisestä EU:n laajuinen kansalaispaneeli, johon osallistuu kansalaisia kaikista EU-maista.
Tutkimuksissa kansalaispaneelien osallistujien mielipiteet ovat usein lähestyneet toisiaan. Paneelit voivat lisätä ymmärrystä erilaisten näkemysten välillä, kasvattaa osallisuuden kokemusta ja vahvistaa luottamusta tietoon ja päätöksentekoon.
Puolueille kansalaispaneelit ovat mahdollisuus tehdä pitkäjänteisempää politiikkaa
Edustuksellisessakaan demokratiassa ei riitä, että kansalaiset pääsevät osallistumaan päätöksentekoon vain neljän vuoden välein äänestämällä vaaleissa. Nopeassa politiikkaympäristössä puolueet ja poliitikot etsivät jatkuvasti tapoja kuulla ja osallistaa kansalaisia sekä käydä vuoropuhelua heidän kanssaan. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi tavoittaa tehokkaasti samanmielisiä, mutta on entistä hankalampaa löytää puitteet rakentavalle keskustelulle eri taustaisten ja eri mieltä olevien ihmisten välille. Puntaroivat kansalaispaneelit voivatkin hyödyttää puolueita kolmella keskeisellä tavalla.
Ensinnäkin puntaroiva kansalaispaneeli voi lisätä päätöksenteon hyväksyntää. Menetelmä voi olla paikallaan silloin, kun mietitään esimerkiksi vaikeiden talouspäätösten vaikutuksia ja niihin sopeutumista hyvinvointialueilla tai kunnissa. Tai kun tavoitteena on ratkoa pitkäkestoisia ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja on tärkeää, ettei seuraavissa vaaleissa politiikkalinjaa vaihdeta poukkoilevasti vaan tehdyt päätökset pitävät vaalikausien yli. Kansalaispaneelissa rajattu määrä osallistujia perehtyy ratkottaviin aiheisiin syvällisesti yleensä useamman päivän ajan. Paneelia ennen tai sen aikana on myös mahdollista tavoittaa huomattavasti laajempi joukko kansalaisia tekemällä kevyitä äänestyksiä tai mielipiteiden kartoituksia digitaalisilla työkaluilla. Samalla saadaan paneelille tarvittavaa näkyvyyttä.
Puntaroiva kansalaispaneeli voi lisätä päätöksenteon hyväksyntää.
Toiseksi puolueet ovat itsessään demokraattisen toiminnan areenoita. Puolueet voisivat hyödyntää entistä enemmän deliberatiivista demokratiaa ja puntaroivia paneeleja omien ohjelmiensa valmisteluun ja kantojen hakemiseen kiperissä kysymyksissä. Kansalaispaneelilla voi testata, millaista vastaanottoa aloite saisi kansalaisilta. Puntaroivia kansalaispaneeleja voisi käyttää tuomaan moninaista jäsenkuntaa yhteen ja tuottaa kuulluksi tulemisen kokemuksia puolueessa.
Kolmanneksi puolueilla olisi mahdollisuus lisätä kansalaisten ja asukkaiden osallisuuden kokemusta ja vahvistaa demokratiaa edistämällä puntaroivien kansalaispaneelin käyttöönottoa Suomessa. Me kirjoittajat toivommekin, että demokratian vahvistaminen nousisi keskeiseksi kysymykseksi kunta- ja aluevaaleissa 2025.
Lähteet
Mustasaaren kansalaisraati, PALO-hanke
Puntaroituja äänestyspäätöksiä? Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa
Kansalaisparlamentin loppuraportti
Lisää aiheesta
Puntaroimalla parempaa demokratiaa -verkkokoulutus
Deliberatiivisen demokratian instituutti
Näistä teemoista Suomessa tarvittaisiin kansalaispaneeli 2024
Tämä teksti on kirjoitettu Demo Finlandin ja Deliberatiivisen demokratian instituutin yhteistyössä.
Demo Finland on kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, joka toimii demokratian edistämiseksi vahvistamalla erityisesti naisten, nuorten ja vammaisten ihmisten poliittista osallistumista sekä puolueiden välistä dialogia.
Deliberatiivisen demokratian instituutti ry:n tarkoituksena on edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, täydentää demokratiaa deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin ja vahvistaa läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.