Vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen edistämisen merkitys ei jäänyt epäselväksi, kun aiheesta keskusteltiin maaliskuussa tilaisuudessa, jonka järjestivät yhteistyössä Demo Finlandin koordinoima kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmä vammaisten henkilöiden osallisuudesta suomalaisissa puolueissa sekä eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä VAMYT.
Tapahtumassa puhuivat VAMYT-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sekä Vihreiden ja Kokoomuksen järjestöpäälliköt Katja Hintikainen ja Sanna Kalinen, jotka ovat Demo Finlandin työryhmän jäseniä. Lisäksi tilaisuuden paneeleissa osallisuuden esteistä ja voitoista sekä ehdokkaana olemisesta keskustelivat eduskuntavaaliehdokkaat Taru Reinikainen (sd.), Osku Timonen (liik.), Sami Helle (kesk.), Elina Nykyri (vas.) ja Mika Ratilainen (kd.). Tilaisuuden avasi Demo Finlandin ohjelmajohtaja Jonna Haapanen.
Jonna Haapanen kertoi Demo Finlandin työstä vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen tukemiseksi. Työ Keniassa ja Sambiassa on saanut aikaan konkreettisia tuloksia, kun puolueet ovat esimerkiksi perustaneet omia vammaisjärjestöjä, syventäneet yhteistyötä vammaiskysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja Keniassa laatineet yhteiset minimikriteerit vammaisten ihmisten osallistumiselle puolueissa. Demo Finlandin selvitys vuonna 2022 nosti esiin, että suomalaisissa puolueissa on vielä paljon työtä vammaisten ihmisten osallisuuden edistämiseksi, ja Demo Finland aloitti yhteistyön aiheen parissa myös Suomen eduskuntapuolueiden kanssa. Tässä työssä Kenian ja Sambian ohjelmat toimivat hyvinä esimerkkeinä.
Demo Finlandin selvitys vuonna 2022 nosti esiin, että suomalaisissa puolueissa on vielä paljon työtä vammaisten ihmisten osallisuuden edistämiseksi.
Eduskunnan VAMYT-ryhmässä puolueilla on yhteinen tahtotila vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien edistämiseen, kertoi Merja Mäkisalo-Ropponen. Hän myös puhui yhdenvertaisuuden tilasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Esteettömyys ymmärretään edelleen usein varsin kapea-alaisesti lähinnä liikuntaesteellisyyden kautta, ja toisinaan julkiset tilat ovat esteettömiä yleisölle mutta eivät niissä työskenteleville.
Kohti aitoa yhdenvertaisuutta
Sekä lainsäädännössä että yleisissä asenteissa olisi parannettavaa, mikä ei Mäkisalo-Ropposen mukaan korjaannu kokonaan uuden vammaispalvelulain myötä. Hän myös peräänkuulutti velvoittavampia säännöksiä yhdenvertaisuuslakiin. Kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun saatavuus taas on keskeistä, jotta vammaisten ihmisten oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti voi toteutua. Positiivinen erityiskohtelu ja yksilöllisen elämäntilanteen huomiointi on tarpeen, sillä ”kaikille samat palvelut” -ajattelu johtaa vain tasapäistämiseen, ei aitoon yhdenvertaisuuteen.
Tilaisuuden ensimmäisen paneelin puhujat Taru Reinikainen ja Osku Timonen korostivat, että vamma on vain yksi ominaisuus, ei ihmistä määrittävä asia. Toisessa paneelissa Sami Helteen, Elina Nykyrin ja Mika Ratilaisen keskustelussa tuli esiin useita vammaisten ihmisten osallisuutta rajoittavia tekijöitä, joihin he haluaisivat politiikassa vaikuttaa. Esimerkiksi perustoimeentulon turvaaminen, työssäkäynnin mahdollistaminen omien voimavarojen mukaan ja selkokielisen viestinnän lisääminen parantaisivat vammaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Keskusteluissa tuli esiin useita toimia, joilla puolueet voivat edistää vammaisten ihmisten osallisuutta, kuten tietoisuuden lisääminen puolueen sisällä, vammaispoliittiset ohjelmat sekä ihmisen näkeminen kokonaisuutena. Osallisuutta on edistettävä myös konkreettisin toimin – esimerkiksi verkkosivujen saavutettavuutta parantamalla, selkokielistä tietoa tarjoamalla sekä toivottamalla jokainen kiinnostunut tervetulleeksi.
Hyviäkin esimerkkejä ja kokemuksia löytyi. Timonen iloitsi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saamisesta mukaan puolueen vaaliohjelmaan, ja Reinikainen kertoi yhdenvertaisuuden olevan yksi puolueen arvoista, joka myös näkyy toiminnassa. Nykyri taas mainitsi hyvänä käytäntönä avustajan kulujen kattamisen puoluevaltuuston tapaamisissa.
Puolueet voisivat saada enemmän vammaisia ihmisiä ehdokkaiksi vaaleihin tarjoamalla lomakkeita selkokielellä, huomioimalla ihmisten erityistarpeet ja huolehtimalla siitä, tapahtumat ja verkkosivut ovat saavutettavia. Ratilainen huomautti, että mikäli Kelan vammaisetuuksien saajien osuus Suomen väestöstä suhteutettaisiin kansanedustajien määrään, tarkoittaisi se 14:ää kansanedustajaa. Panelistit nostivat esiin myös vammaisten ehdokkaiden kohtaamat haasteet. Esimerkiksi liikuntavammaisten voi olla vaikea jakaa esitteitä, ja äänestäjien luo pääsy on usein riippuvaista kuljetuspalveluista. Silloin esimerkiksi sosiaalinen media voi toimia saavutettavampana kanavana kampanjoinnille. Helle kertoi myös hyvän ja ymmärtävän kampanjatiimin merkityksestä.
Monilla vammaisilla ihmisillä on kokemus siitä, että samoja asioita saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyen joutuu nostamaan esiin uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi kirjoitustulkkauksen tai induktiosilmukan puute tapahtumissa ja tiloissa tekee niistä esteellisiä monille kuulovammaisille henkilöille, mitä ei aina tulla ajatelleeksi. Vastaan on tullut myös hyvinkin absurdeja tilanteita, jotka olisi ollut helposti korjattavissa, kuten vaalipaneelissa muiden ehdokkaiden sijoittaminen ylös lavalle, ja pyörätuolia käyttävän ehdokkaan sijoittaminen erikseen alemmas lattialle.
Ehdokkaita yhdisti halu vaikuttaa vammaisasioita laajemmin. Monesti vammaiset poliitikot lokeroidaan kapeasti ja oletetaan, että he ovat kiinnostuneita vain vammaispoliittisista kysymyksistä. Vammaisten ihmisten olisi kuitenkin oltava mukana kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja vammaisia ihmisiä myös kiinnostaa politiikassa laajasti monet teemat – kuten kaikkia muitakin. Toisaalta vammaisten ihmisten on tärkeää olla puolueissa vaikuttamassa, jotta vammaiskysymykset huomioidaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä kuten Mäkisalo-Ropponen totesi, meitä kaikkia tarvitaan, jotta aito esteettömyys voi toteutua.
Puolueiden yhteinen tavoite
Demo Finland perusti keväällä 2022 työryhmän, jossa on mukana edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Työryhmän tavoitteina on edistää vammaisten ihmisten osallisuutta suomalaisissa puolueissa, vertaisoppia puoluetoimijoilta Demo Finlandin ohjelmamaissa sekä seurata ja kartoittaa puolueiden toiminnan yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistymistä Suomessa. Työryhmän puheenvuorossa Katja Hintikainen ja Sanna Kalinen korostivat, että vammaisten ihmisten osallisuus on teema, jossa puolueilla on paljon sekä yhteistä opittavaa että tietoa jaettavana.
Vaikka puolueilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä, vammaisten ihmisten osallistumisen edistämisessä niillä on yhteinen tavoite. Demokratian kannalta on välttämätöntä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yksikään puolueista ei kuitenkaan ole tilanteessa, jossa kaikki ihmiset voisivat osallistua niiden toimintaan täysin yhdenvertaisesti. Työryhmässä tärkeää on Hintikaisen ja Kalisen mukaan ollut puolueiden keskinäinen sparrailu ja positiivinen kilpailu. Sen toiminta on koettu arvokkaaksi, ja työn toivotaan jatkuvan. Myös VAMYT-ryhmän toiminnalle eduskunnassa toivottiin jatkoa myös tulevalla kaudella uusien edustajien voimin.
Vaikka puolueilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä, vammaisten ihmisten osallistumisen edistämisessä niillä on yhteinen tavoite.
Demo Finlandille tilaisuuden keskustelu sekä tapahtumasta saatu palaute antoivat selkeän signaalin siitä, että sen työlle on tilausta ja motivaatio yhdenvertaisuuden edistämiseen puolueissa on suuri. Esimerkit Demo Finlandin hankkeista Keniasta ja Sambiasta ovat osoittaneet, että puolueiden välinen yhteistyö on toimiva tapa vahvistaa vammaisten ihmisten osallisuutta. Kuten Hintikainen ja Kalinen kertoivat, puolueet voivat oppia toisiltaan, jakaa hyviä käytäntöjä ja vertaistukea sekä kerryttää yhdessä tietoa ja osaamista aiheesta. Kun vammaiset ihmiset pääsevät vaikuttamaan puolueiden kautta, ollaan askeleen lähempänä yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.
—
Katso tilaisuuden tallenne: