Suomessa valittiin aivan hiljattain uudet edustajat parlamenttiin. Juuri edustuksellisuus onkin yksi järjestelmämme piirre, jolla demokratiaa Suomessa toteutetaan. Joskus kuulee sanottavan, että eduskunta on vähän kuin Suomi pienoiskoossa. Toiset ryhmät tulevat kuitenkin edustetuiksi huomattavasti toisia kattavammin.
Yle uutisoi vastavalittujen kansanedustajien taustoista. Aliedustettuja ryhmiä tulevina neljänä vuonna ovat kansanedustajien taustat huomioiden esimerkiksi nuoret, naiset, vammaiset ja maahanmuuttajat. Kansanedustajat ovat keskimäärin myös huomattavasti korkeammin koulutettuja kuin suomalaiset yleensä. Jos ajatellaan, että kansanedustajat edustavat lähtökohtaisesti oletettavaa kannattajakuntaansa, voi helposti käydä niin, että aliedustetut ryhmät eivät saa ääntään kuuluviin edustajien kautta.
Edustuksellisuudella on yhteys demokratian tilaan. Kansainvälisesti demokratiakehitys on ollut huolestuttavaa: Autoritaarisempaan suuntaan liikkuvien valtioiden määrä on yli puolet suurempi kuin demokratisoituvien maiden määrä. Demokratia kapenee useimmiten ensimmäisenä juuri vähemmistöiltä. Heidän oikeutensa ovat niitä, jotka ensimmäisenä heikkenevät, kun demokratian tila rapistuu. Tytöt ja naiset, vammaiset, seksuaalivähemmistöt ovat esimerkiksi tällaisia tunnistettuja ryhmiä.
Jotta myös aliedustettujen ryhmien ääni kuuluisi ja oikeudet etenisivät parempaan suuntaan, tarvitaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Identiteettipolitiikan vahvistuessa, vastakkainasettelun lisääntyessä ja äänenpainojen koventuessa vähemmistöjen oikeudet muuttuvat liian helposti politikoinnin välineiksi niiden tosiasiallisen edistämisen sijaan. Samalla ajaudutaan helposti toisilleen vastakkaisiksi blokeiksi, eivätkä muutkaan yhteiset tavoitteet etene.
Jotta aliedustettujen ryhmien ääni kuuluisi Suomen eduskunnassa, tarvitaan vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Suomen historian aikana vahvuutemme on ollut juurikin yhteistyö. Tästä erinomainen esimerkki on tasa-arvo, jota on yli sadan vuoden ajan edistetty erityisesti naisten toimesta, puoluerajoista välittämättä. Yhteisiä tavoitteita on onnistuttu edistämään laajapohjaisella yhteistyöllä. Jotta aliedustettujen ryhmien ääni kuuluisi Suomen eduskunnassa, tarvitaan vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Lisäksi edustuksellisuus ja demokratian tila on syytä muistaa myös vaalien välillä. On tarpeen edelleen kehittää kansalaisten mahdollisuutta nostaa esille itselleen tärkeitä aiheita ja muistuttaa niistä myös meitä kansanedustajia. On tarpeen edelleen kehittää osallistumismuotoja, jotka edesauttavat oppimista, harkittua mielipiteenmuodostusta sekä vuorovaikutusta eri näkökulmia edustavien kansalaisten kesken. Samalla vähennetään blokkiutumista ja edistetään vuoropuhelua. Se vahvistaa demokratiaa. Tulevaisuudessa toivottavasti saamme käyttöön aikaisempaa enemmän esimerkiksi ns. puntaroivia kansalaiskeskusteluja, joista esimerkkeinä ovat Suomessakin kokeillut kansalaisraadit ja kansalaispaneelit.
Yhteistyön edistäminen niin politiikan kärkipaikoilla kuin aivan kansalaiskeskustelun ruohonjuuritasolla on avain kestävään demokratiaan sekä tasa-arvoiseen ja osallistavaan yhteiskuntaan. Työn jatkaminen on juuri nyt erittäin ajankohtaista ja tärkeää.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.