Sambiassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon on vielä matkaa, kirjoittaa KD Naisten Heini Röyskö, joka osallistui Demon ja Zambian National Women’s Lobbyn paikallispoliitikoille järjestämään konferenssiin Sambian Lusakassa 25.–26.9.2014.
Konferenssin tavoitteena oli jakaa hyviä suomalaisia käytäntöjä sukupuolten välisestä tasa-arvosta sekä löytää paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja naisten määrän lisäämiseksi päätöksenteon eri tasoilla. Konferenssiin osallistui reilut 130 vaikuttajanaista ympäri Sambiaa. Demon matkalla oli mukana myös PerusNaisten kenttävastaava Outi Virtanen. Teksti on julkaistu alun perin KD Naiset -lehdessä.
Naisjärjestöjen yhteistyöstä, myös politiikassa, on tullut vientituote
Konferenssissa paikallisten kunniavieraiden puheenvuorot luotsasivat Sambian 50 itsenäisen vuoden historiaan, naisten aseman kohentumiseen ja nykytilan haasteisiin. Suomalaisen delegaation jäsenet kertoivat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla Suomessa.
Puhuin itse tasa-arvopolitiikasta Helsingissä sekä valtakunnan tason tasa-arvopolitiikan välineistä kuten tasa-arvolainsäädännöstä ja tasa-arvoasian neuvottelukunnasta (Tane), jossa itse olen saanut olla tämän vaalikauden ajan puolueen edustajana.
Kulttuuriset asenteet ja koulutuksen puute suurimpia haasteita
Demon ohjelmasuunnittelija Hanne Hämäläisen ja konsultti Elina Hatakan johdolla paikalliset vaikuttajanaiset pääsivät pohtimaan pienryhmissä syitä ja seurauksia naisten vähäiselle määrälle päätöksentekijöinä.
Tämän kartoituksen jälkeen pohdittiin vielä ratkaisuvaihtoehtoja nykytilan muuttamiseksi. Nykytilanteen juuret nähtiin kulttuurillisissa rakenteissa, jotka ylläpitävät naisten huonoa kohtelua ja miehiä heikompaa koulutuksen tasoa.
Työryhmissä pohdittiin syitä ja seurauksia naisten alhaiselle osallistumiselle paikallistason politiikassa
Tyttöjen koulutie katkeaa tavallisimmin jo teini-iässä, kun tytöt naitetaan (usein vanhemmille) miehille ja tyttöjen elämä tästä eteenpäin keskittyy miehen palvelemiseen ja lasten hoitoon. Ala-ikäisinä solmitut liitot ovat yhtä yleisiä maaseudulla kuin kaupungeissakin. Naiset ovat erittäin riippuvaisia miehistään taloudellisesti, ja naiset ovatkin tyypillisesti puolisoidensa taloudellisen ja fyysisen väkivallan kohteena.
Politiikan kentillä miesten on myös hankalaa hyväksyä naista tai tulla naiskandidaatin haastamaksi; naisten onkin hankalampaa päästä vaaleissa puolueidensa ehdokkaiksi kuin miesten. Myös tiedon puute erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, puolueiden rakenteet ja desentralisaation kehittymättömyys koettiin haasteena.
Osallistujat peräänkuuluttivat naisten keskinäisen solidaarisuuden merkitystä: naisia tarvittaisiinkin muun muassa puolueiden paikallisosastojen hallituksiin ja johtoportaille, jotta he voisivat paremmin päästä ehdokkaiksi ja tukea toisten naisten pääsyä ehdokkaiksi paikallisissa ja valtakunnallisissa vaaleissa. Kunnallispoliitikkojen verkostojen hyödyntäminen nähtiin myös tärkeäksi naiskansanedustajaehdokkaiden kampanjoiden tukemisessa.
Ratkaisumalleja haettiin vahvasti myös lainsäädännön tasolta: Sambiassa uuden perustuslain kirjoittaminen on parhaillaan kesken. Naiset katsoivat, että perustuslakiin tulisi saada lisäys budjettiin allokoitavasta osuudesta naisjärjestöille. Samoin perustuslakiin toivottiin mainintaa naisten kiintiöistä, jotta naisten edustus saataisiin kasvamaan.
Heini Röyskö
Kirjoittaja on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) jäsen ja Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS
ry:n hallituksen varajäsen