Demo Finland juhlisti kansainvälistä demokratiapäivää tänä vuonna verkossa järjestetyllä seminaarilla, joka käsitteli demokratian roolia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Seminaarin kahdessa paneelissa kansanedustajat keskustelivat Valko-Venäjästä, Yhdysvaltojen vaaleista ja Kiinan vaikutusvallan kasvusta kehittyvissä maissa, sekä erityisesti siitä, miten Suomen tulisi ottaa nämä huomioon ulkopolitiikassaan.
Avauspuheenvuorossa valtiosihteeri Johanna Sumuvuori korosti demokratian puolustamisen olevan tärkeä osa hallituksen ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tilanteessa, missä demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien vastakkainasettelu on tullut yhä näkyvämmäksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisen taustalla on muun muassa globalisaation epätasaisesti jakautuneet vaikutukset, joiden seurauksena osa ihmisistä on menettänyt uskoaan demokratiaan. Demokraattinen kulttuuri on monissa maissa heikkoa ja hitaasti kehittyvää. Vaikka monipuoluevaaleja järjestetään, ajatus moniarvoisesta demokratiasta ja vähemmistöjen oikeuksista ei ole juurtunut yhtä laajasti.
Sumuvuoren mukaan vakaiden demokratioiden yhteistyötä tulee tiivistää ja demokratian eduista on kerrottava ymmärrettävämmin. Lisäksi demokratian, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden välistä linkkiä on vahvistettava ja demokratiakehitystä tuettava erityisesti niissä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnalla on vahvaa tahtoa muuttaa yhteiskuntaa demokraattisemmaksi.
Suomi on painottanut omassa demokratiatyössään erityisesti naisten ja muiden syrjään jääneiden ryhmien osallistumisoikeuksia ja -mahdollisuuksia. Lisäksi nuorten rooliin kiinnitetään kasvavaa huomiota, ja Suomi korostaa myös vammaisten oikeuksia ja osallisuutta. Myös muiden vähemmistöjen, kuten alkuperäiskansojen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisessä Suomi on ollut aktiivinen. Konkreettinen teko Suomelta demokratiatuen aseman vahvistamiseksi on ollut erityisen demokratia- ja oikeusvaltiomomentin luominen valtion budjettiin vuodelle 2020. Sumuvuori painotti myös ulkoministeriön tiivistä yhteistyötä Demo Finlandin kanssa ja Demo Finlandin roolia Suomen demokratiatuesssa.
Keinoja tukea Valko-Venäjän demokratisoitumista on
Seminaarin ensimmäisessä paneelissa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Veronika Honkasalo (vas.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Saara-Sofia Sirén (kok.) keskustelivat Valko-Venäjän demokratiakehityksen tukemisesta sekä Yhdysvaltojen vaalien vaikutuksesta Suomen ulkopolitiikkaan. Kansanedustajien mukaan Suomen tulee erityisesti EU:n kautta jatkaa uusien, vapaiden vaalien vaatimista sekä sanktioiden valmistelua. Vaikka pakotteisiin liittyy erilaisia haasteita esimerkiksi sen suhteen, miten ne kohdennetaan oikein ja miten vaikuttavia ne ovat, panelistit olivat yksimielisiä niiden tarpeellisuudesta. Saara-Sofia Sirénin mukaan varojen jäädytys ja matkustusrajoitukset esimerkiksi poliisiväkivallan taustalla oleville henkilöille ovat pakotteista tehokkaimpia.
Muiden keinojen osalta Eva Biaudet korosti myös yhteydenpitoa kansalaisyhteiskuntaan ja sen selkeää osoittamista, ettemme hyväksy poliisiväkivaltaa tai unohda Valko-Venäjän tilannetta, vaikka kriisi pitkittyisi. Jouni Ovaska toi myös esiin, että hankaluutena on ollut Valko-Venäjän opposition hajanaisuus, minkä vuoksi sen koordinointia tulisikin vahvistaa. Veronika Honkasalo muistutti, että on otettava huomioon myös Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan heterogeenisyys ja varottava viemästä ulkoapäin mitään tiettyä demokratiamallia. Valkovenäläisten omaa näkökulmaa ja omistajuutta on kunnioitettava.
Keskustelussa tuli myös esiin se, miten varovainen tulee olla käydessä dialogia Valko-Venäjän kanssa erilaisilla institutionaalisilla, jo olemassa olevilla foorumeilla. Se ymmärretään helposti tukena maan autoritaariselle johdolle, ei kansalle. Ongelma tällaisessa yhteistyössä autoritaaristen valtioiden kanssa on, että foorumit valjastetaan hallinnon omalle agendalle, eikä niille pääse mukaan sellaiset tahot, joiden hallinto ei halua olevan mukana. Siksi yhteistyö kansalaisyhteiskunnan tasolla on tärkeää. Valko-Venäjällä tilanne on nyt kärjistynyt, mutta se on ollut olemassa jo pitkään. Maa onkin ollut monesta yhteistyöstä eristettynä, koska se ei ole täyttänyt tiettyjä kriteereitä.
Panelistien mukaan Suomella voi olla roolia toimia erityisesti EU:n, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston kautta, mutta mahdollisesti myös kahdenvälisesti esimerkiksi vuoropuhelun edistämisessä. EU voi tukea kansalaisyhteiskuntaa, vapaata mediaa sekä kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa Valko-Venäjällä, ja Suomi voi jakaa hyviä käytäntöjä demokratiakasvatuksesta sekä monipuolueyhteistyön onnistumisesta hyvin syvän kahtiajakautumisen jälkeen. Ruohonjuuritason toiminnan ohessa tarvitaan diplomatiaa.
Demokratian tilasta Yhdysvalloissa syytä olla huolissaan
Yhdysvaltojen tulevista presidentinvaaleista keskustellessa kaikki panelistit jakoivat huolen demokratian tilasta Yhdysvalloissa. Sirén kuvaili luottamuksen demokraattiseen järjestelmään rapautuneen Yhdysvalloissa erittäin nopeasti, ja Biaudet peräänkuulutti Suomen ja EU:n entistä suurempaa globaalia vastuunottoa tilanteessa, jossa emme voi enää luottaa Yhdysvaltoihin ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjänä. Honkasalo nosti esiin myös huolen siitä, miten demokraattiset vaalit ylipäätään toteutuvat, kun presidentti Trump on vihjaillut, ettei ehkä tule hyväksymään vaalitulosta. Ovaska kuitenkin muistutti, että Yhdysvalloissakin demokratia edelleen toimii sikäli, että presidentti ei pysty toimimaan yksin ja kansalaiset vielä saavat äänensä kuuluviin.
Kysyttäessä, ketkä ovat Suomen liittolaisia demokratian edistämisessä Yhdysvaltojen muuttuneen tilanteen myötä, Honkasalo nosti heti esiin Pohjoismaat luontevana yhteistyökumppanina, mistä muut panelistit olivat yhtä mieltä. Sirén ja Ovaska korostivat, että EU:ssa ja YK:ssa voidaan tehdä yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa ja että EU:n tulisi toimia yhtenäisemmin YK:n sisällä. Biaudet myös muistutti, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperusteista, jolloin kaikissa monenkeskisissä ja kahdenkeskisissä yhteyksissä Suomen on edistettävä ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
Demokratian edistäminen vaatii johdonmukaista politiikkaa
Seminaarin toisessa paneelissa kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.), Kimmo Kiljunen (sd.), Sari Tanus (kd.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.) keskustelivat koronapandemian sekä erityisesti Kiinan vaikutusvallan kasvun vaikutuksista demokratialle maailmalla. Panelistit aloittivat miettien, mille valtiolle kohdistaisivat kuvitteellisen säätiön jakaman rahallisen tuen sille, ettei koronapandemia heikentäisi demokratiakehitystä. Hyviä kohteita tällaiselle tuelle olisi kaikkien mukaan useita, mutta vastauksiin päätyi eri syistä Kenia, Päiväntasaajan Guinea, Kambodža ja Valko-Venäjä. Tynkkynen tukisi erityisesti nuoren sukupolven poliitikkoja, Kiljunen miettisi, missä rahalla on eniten vaikutusta, Hopsu korosti humanitaarisen avun ja köyhyyden vähentämisen merkitystä myös demokratiakehitykselle ja Tanus toi esiin Valko-Venäjän koronatartuntojen huolestuttavaa tilannetta.
Kiinan vaikutusvallan osalta useat panelistit painottivat realistisen tilannekuvan merkitystä. Kiinan taloudellisen ja pehmeän vaikutusvallan käyttö ja sen räikeät ihmisoikeusloukkaukset tunnistettiin, mutta jonkin verran erilaisia näkemyksiä nousi esiin siitä, millaisia tulkintoja asiasta tulisi tehdä. Tynkkynen korosti, että koko läntisen maailman on herättävä Kiinan vallan kasvuun ja estettävä Kiinan yhteiskuntamallin levittäytyminen esimerkiksi vähentämällä taloudellista riippuvaisuutta Kiinasta. Hän myös toivoi Suomelta aloitteellista roolia EU:ssa ja YK:ssa Kiinan rikkomusten tuomitsemisessa. Kiljunen kuitenkin peräänkuulutti malttia suurvaltojen valtapeliin osallistumisen suhteen ja varoitti kaksinapaisen, valtiot hyviin ja pahoihin jakavan maailmankuvan omaksumisesta.
Yhtä mieltä panelistit olivat siitä, että monet autoritaariset hallinnot hyötyvät siitä, että Kiina ei aseta yhteistyölle ihmisoikeuskriteereitä ja ne voivat luottaa Kiinan tukeen. Suomen reaktion tulisi Hopsun mukaan perustua siihen, ettemme luovu ulkopolitiikan ihmisoikeusperusteisuudesta. Vuoropuhelussa eri maiden kanssa on nostettava esiin ihmisoikeusasioita, ja esimerkiksi Afrikasta voidaan löytää kumppaneita monipuoluedemokratian vahvistamiseen. Tanuksen mukaan Suomen tulee nostaa sananvapauden kaltaisia demokratian perusasioita esille, jotta luottamusta yhteiskunnan eri sektoreilla voi rakentua.
Konkreettisina toimintamahdollisuuksina Hopsu nosti esiin esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien tukemista, missä parlamentaarikoilla voi olla roolia, sekä johdonmukaisuutta Suomen omassa toiminnassa. Kiinan ja muiden valtioiden kanssa tehdään monenlaista yhteistyötä, missä pitää toimia samojen tavoitteiden edistämiseksi. Yksi vaikuttamisen paikka on Suomen ja EU:n Afrikka-strategiat, joissa Hopsun mukaan tulisi päästä eroon avunantajanäkökulmasta ja lisätä kaikenlaista yhteistyötä esimerkiksi kulttuurin ja demokratiatyön saralla. Kiljunen korosti monenkeskistä yhteistyötä laajoja asioita edistettäessä. Esimerkiksi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on Suomen aloitteesta käynyt Valko-Venäjästä ajankohtaiskeskustelua, missä on käsitelty hyvinkin konkreettisia keinoja tilanteeseen vaikuttamiseksi.
Onko sitten maita, joiden kanssa Suomen ei tulisi tehdä yhteistyötä niiden epädemokraattisuuden vuoksi? Tynkkysen mukaan voidaan katsoa, että tietyn pisteen jälkeen yhteistyön sijaan tulee käyttää esimerkiksi pakotteita, kuten Pohjois-Korean tapauksessa. Kiinan suhteen taas tilanne alkaa olla sellainen, että taloudellista riippuvuutta on alettava vähentää, jottei sen rikkomusten tuomitseminen jää pelkäksi sanahelinäksi. Tanus muistutti, että yhteistyömahdollisuuksia on eri tasoilla. Mitä epädemokraattisempi maan hallinto on, sitä tärkeämpää on löytää kanavia tukea kansalaisia. Oikeanalaisen yhteistyön määrittämiseksi tarvitaan hyvää tilannearviota.
Suomi voi profiloitua uskottavana demokratian puolustajana
Seminaarissa piirtyi kuva Suomesta valtiona, jolle demokratian puolustaminen on keskeinen osa ulkopolitiikkaa mutta jonka tulisi toimia vielä aktiivisemmin eri foorumeilla. Tähän työhön Suomen tulee jatkuvasti etsiä uusia liittolaisia etenkin tilanteessa, missä perinteisesti vahvana demokratian tukijana esiintynyt Yhdysvallat on vetäytynyt sisään päin. Muut Pohjoismaat, EU ja samanmieliset maat YK:n sisällä ovat kumppaneita, joiden kanssa Suomi voi saada äänensä kuuluviin.
Demokratian tukemisessa on kuitenkin pidettävä useita tasoja ja erilaisia keinoja mukana, jotta diplomatiaan ja institutionaaliseen dialogiin voidaan yhdistää tukea esimerkiksi kansalaisyhteiskunnalle ja medialle. Toisaalta myös tavoitteita tulee edistää johdonmukaisesti kaikilla politiikan sektoreilla, jotta voimme toimia tehokkaasti. Suomella on kuitenkin monipuoluedemokratian edistämisessä uskottavuutta, jota se voi hyödyntää sekä kahdenvälisissä suhteissaan että toimiessaan esimerkiksi osana EU:ta.
Koko keskustelun tallenteen voit katsoa täältä.