Suomi valmistelee parhaillaan Afrikka-strategiaa hallitusohjelman mukaisesti. Maanosalla on ratkaiseva asema globaalin kehityksen kannalta, ja siksi myös Suomen on laajennettava poliittista ja taloudellista yhteistyötään Afrikan kanssa. Hienoa, että strategiaa laaditaan sidosryhmiä laajasti osallistaen. Samalla on kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että demokratian tukeminen ei nouse esiin strategiassa. Sen pitäisi olla yksi strategian painopisteistä, jo politiikan johdonmukaisuudenkin vuoksi.
Poliittiset ja taloudelliset suhteet voivat olla kestävällä pohjalla vain, jos molemmilla puolilla sitoudutaan läpinäkyvään ja edustavaan hallintoon ja instituutioihin, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien toteutumiseen – eli demokratiaan.
Demokratia on yksi Afrikan megatrendeistä ulkoministeriön viime vuonna tuottaman selvityksen mukaan. Myös johtavat kansainväliset tutkimuslaitokset (International IDEA, V-Dem Institute, Freedom House ja Economist Intelligence Unit) ovat yhtä mieltä siitä, että demokratia on taantumassa eri puolilla maailmaa. Autoritaariset tai siihen kallellaan olevat johtajat keskittävät valtaa itselleen, rajoittavat kansalais- ja poliittisia oikeuksia ja romuttavat oikeusvaltion tukipilareita.
Demokratian edistäminen on myös toimivaa kauppapolitiikkaa.
Trendi on huolestuttava, sillä se vie pohjaa vakaalta, kaikkien ihmisten hyvinvointia edistävältä yhteiskunnalliselta kehitykseltä ja pitkäjänteiseltä talouskasvulta. Demokratia tuo vakautta, talouden ennustettavuutta ja vähentää korruptiota, mikä on erittäin merkityksellistä suotuisalle investointiympäristölle ja kaupankäynnille. Demokratian edistäminen on siksi myös toimivaa kauppapolitiikkaa.
Demokratian trendi Afrikassa ei kuitenkaan ole yksioikoisen negatiivinen, vaan havaittavissa on myös myönteistä demokratiakehitystä. Merkittävää demokratialiikehdintää on viime aikoina tapahtunut esimerkiksi Algeriassa ja Sudanissa.
Demokratia tarvitsee akuutisti puolestapuhujia, ja Suomella on tässä kansainvälisesti tilaa ja rooli otettavaksi.
Suomen ja EU:n on annettava kaikki mahdollinen tukensa demokratian positiivisille trendeille ja vastustettava negatiivisia. Tähän Suomi on muiden EU-jäsenmaiden kanssa sitoutunut EU-puheenjohtajuuskaudellaan hyväksytyissä neuvoston päätelmissä demokratian tukemisesta. Päätelmien pohjalta laadittavan EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan 2020–2024 toimintaohjelman toimeenpanossa myös Suomella on tärkeä rooli – ja vahva profiloitumisen paikka.
Demokratian nostaminen näkyväksi osaksi Suomen Afrikka-strategiaa olisi johdonmukaista niin Suomen ulkopolitiikan kuin kehityspoliittisten painopisteiden näkökulmasta.
Myös Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet 5 (5.5) 10 (10.2) ja 16 (16.7) tarvitsevat demokratiatukea toteutuakseen. Lisäksi demokratian tukeminen on tietysti myös kehityspolitiikkamme yksi neljästä painopistealueesta.
Demokratia tarvitsee akuutisti puolestapuhujia, ja Suomella on tässä kansainvälisesti tilaa ja rooli otettavaksi. Siksi onkin tärkeää, että demokratian merkitys nousee vahvasti esiin myös Afrikka-strategiassa ja siihen liittyvässä valmistelussa.