Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, helpottaa monien ihmisten elämää ja voi olla ratkaisemassa Euroopan harmaantuvien yhteiskuntien taloudellisia vaikeuksia. Tätä kehitystä kannattaa olla tukemassa ja tarvitsemmekin panostuksien tutkimukseen, tieteeseen ja koulutukseen.

Samalla olemme kuitenkin tulleet tilanteeseen, joka pahimmillaan johtaa ihmisten vapauksien ja oikeuksien rajoittumiseen ja demokratian tilan heikkenemiseen. Sen takia on korkea aika alkaa käydä eettistä keskustelua teknologian kehityksestä sekä alkaa rakentamaan sääntelyä, jotta voimme turvata ihmisten oikeuden yksityisyyteen ja omiin tietoihinsa.

Viime vuonna voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR on aiheuttanut osalle ihmisistä harmaita hiuksia ja toisille vitsailua siitä, että nyt on tullut loistava mahdollisuus päästä pois kaikilta sähköpostilistoilta. Väitän, että GDPR on parhaita asioita, joita Euroopan unioni on saanut aikaan kuluvalla vaalikaudella. Muutokset eivät todellisuudessa ole jättimäisiä Suomessa, mutta ne tulevat parantamaan yli 500 miljoonan asukkaan EU:ssa monen ihmisen tietosuojaa ja suojelemaan vielä monelta.

Euroopan parlamentti on mahdollistanut GDPR:n, mutta kenties suurin syy tarpeelle parantaa ihmisten tietosuojaa liittyy taannoiseen tapaukseen, jossa Edward Snowden paljasti NSA-palvelun salakuunnelleen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin puheluita.

Muutenkin ihmisten tietoisuus yksityisyydestä ja meidän henkilökohtaisten tietojen käyttämisestä on noussut. Tästä on pitänyt huolen etenkin Facebookin ja Cambridge Analytican ympärille syntyneet kohut, mutta myös yleisemmin keskustelu vaalivaikuttamisesta. Samoin Suomessakin käsittelyssä olevien tiedustelulakien valmistelu sekä tässä yhteydessä käyty keskustelu toimittajien lähdesuojasta ovat olleet omiaan lisäämään kiinnostusta aihetta kohtaan. Hyvä niin, koska median vapaudessa ollaan demokratian ytimessä.

Tätä keskustelua on korkea aika alkaa käymään toden teolla, koska siinä on kyse mitä suurimmissa määrin demokratiasta ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudesta. Nämä kysymykset eivät ole yksinkertaisia tai mustavalkoisia, mutta vaativat aitoa punnintaa. Loppupeleissä on täysin poliittinen päätös mihin rajat vedetään jos vastakkain ovat kansalaisten yksityisyys ja suuryritysten tai valtioiden etu. Näissä asioissa ei kannata hötkyillä.

Ihmisten oikeus yksityisyyteen ja omiin tietoihinsa digitaalisissa yhteiskunnissa on tottakai kysymys, joka vaatii kansainvälisiä ratkaisuja. Myös sillä on merkitystä miltä arvopohjalta ja kenen intresseistä lähtien tätä sääntelyä tehdään. Toivottavasti ihmisoikeuksia, kansalaisten vapauksia, demokratiaa ja tasa-arvoa arvossaan pitävät toimijat ovat tässä keskustelussa aktiivisia.

Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
eurovaaliehdokas

* Demo julkaisee sivuillaan säännöllisesti yhden jäsenpuolueensa edustajan kolumnin. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.